Ai että mitä tuupaa!

Jussi Isokosken luotsaama yritys sai nimensä vitsistä, mutta vitsi se ei ole. Liiketoiminnan taustalla on halu edistää saamelaiskulttuuria.

Riitta Taulavuori, tekstit

Raahe

Ulkoapäin ei välttämättä arvaisi, että autokorjaamohallilta näyttävä rakennus kätkee sisäänsä tapahtumatekniikkaan sekä äänite- ja videotuotantoon erikoistuneen yrityksen studiotilat.

– Studiotiloja laajennetaan parhaillaan, mutta viitteitä on jo nähtävissä, millainen tästä tulee. Valmista pitäisi olla loppuvuodesta, kertoo Tuupa Records Oy:n toimitusjohtaja Jussi Isokoski.

Vuonna 2004 perustettu yhtiö on toiminut nykyisissä tiloissaan Raahen Pattijoella muutaman vuoden, ja yrityksen bisnes tuntuu olevan hyvässä vedossa. Liikevaihto kasvoi viime vuonna runsaat 25 prosenttia edellisvuodesta.

Vakituisia työntekijöitä on yhtiössä tätä nykyä neljä, lisäksi tapahtumatuotannot ja DJ-keikat työllistävät koko joukon freelancereita.

– Monennäköistähän tässä on vuosien varrella askarreltu, ja toiminta on muuttunut melkoisesti siitä, mistä lähdettiin, Isokoski sanoo.

Kun yritys aloitti, sen ydintoimintaa oli studiotyöskentely ja saamenkielisen musiikin julkaiseminen. Nykymaailmassa pääosa bisneksestä tehdään myymällä tapahtumatekniikkaa, DJ-palvelua ja videotuotantoja.

Saamenkielinen musiikki on silti yhä yritystoiminnan ytimessä. Saamenkielisiä levyjä yhtiö on julkaissut tähän mennessä ”noin 30”.

– Se on sellainen henkireikä ja intohimo, koska omatkin juureni ovat saamelaisuudessa. Bisneksenä se ei ole mitään maailman järkevintä touhua, ja monet ovat ihmetelleetkin, miksi teemme sitä. Mutta miksipä ei – tekeväthän ihmiset paljon tyhmempiäkin asioita!

– Haluan olla edistämässä saamelaiskulttuuria.

– Homma sai alkunsa harrastuksesta, kun oli ihan hirveä halu soittaa, tuottaa ja tehdä muutakin musiikkiin liittyvää. Itse olen koulutukseltani alun perin puuseppä, Isokoski mainitsee.

Yhtiötä oli perustamassa neljä samanhenkistä kaverusta, joista edelleen on mukana Isokosken lisäksi Pauli Juusola.

–Myös pikkuveljeni Heikki on nykyään osakkaana.

Yrityksen nimeen liittyy oma tarinansa.

– Soittelin 15–16-kesäisenä paljon punkbändeissä. Jossain vaiheessa tuli lähetettyä Poko Recordsissa tuotantopäällikkönä toimineelle Eppu Normaalin kitaristille Juha Torviselle bändimme neliraitanauhurilla äänittämä kasetti. Palautettakin saatiin, ja se meni jotenkin niin, että voi penteleen pojat, mitä tuupaa: tämän demon perusteella on hyvä pitää musiikki harrastuksena.

– Tämä jäi elämään vähän kuin vitsinä, että jos joskus perustetaan levy-yhtiö, olkoon se sitten vaikka Tuupa Records.

Levy-yhtiö julkaisi kesällä 2005 ”maailman ensimmäisen kolttasaamen kielellä lauletun rocklevyn”, Tiina Sanila Bandin Sää´mjânnam rocks!. Vuotta myöhemmin julkaistu single Uuh singahti bändin ja yhtiön yllätykseksi Suomen virallisen singlelistan kolmanneksi.

Tällä hetkellä Tiina Sanila Band on määrittelemättömällä tauolla ”muiden kiireiden” vuoksi: laulaja Tiina Sanila-Aikio toimii saamelaiskäräjien puheenjohtajana ja kitaristi Jussi Isokoskella taitaa riittää tekemistä Tuupa Recordsin kanssa muutenkin.

Yrityksen alkutaival ei ole ollut pelkkää nousukiitoa.

– Kyllä sitä on tullut käytyä ihan kunnolla kontallaan ja mietittyä koko homman lopettamistakin.

Isokoski päätyi pohtimaan lapun luukulle laittoa tultuaan vedetyksi mukaan tv-tuotantoon, joka osoittautui täydeksi huijaukseksi.

Isokosken oli tarkoitus vastata 24-osaisen sarjan musiikillisesta tuotannosta, ja mukaan oli houkuteltu myös useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä.

Huijatuiksi tulleet saivat kontolleen isot taloudelliset tappiot.

– Ei siinä alle kolmekymppiselle miehelle tullut mieleen alkaa penkoa tuotannon taustoja, kun mukana oli Vesa-Matti Loirin ja Hannele Laurin kaltaisia nimiä.

Olemattoman sarjan tuottajana esiintyneen miehen epäiltiin syyllistyneen törkeään petokseen. Asia ei edennyt koskaan oikeuteen asti.

Isokoskelta meni vajaa vuosi, että hän sai omalta osaltaan pöydän puhtaaksi eli maksettua huijauksesta itselleen koituneet kulut ja velat.

– Kyllä se oli kova tälli ja opetti varovaiseksi. Ja opetti se myös sen, että yrittäjällä ei ole Suomessa oikeusturvaa tällaisissa tapauksissa.

Isokoski kuitenkin muistelee kiitollisuudella Loirin ja Laurin kanssa käymiään keskusteluita. Viihteen konkareiden tsemppaus auttoi pahimman yli.

– Oli hauska nähdä Vesku pitkästä aikaa viime kesänä Toppilan möljällä, kun olin tekemässä siellä tekniikkaa hänen konserttiaan varten. Aika tunteikas tapaaminenhan se oli. Vesku tuumasi, että eikö Jussi ollutkin hyvä juttu, kun ei annettu sinun lopettaa.

fakta

Jussi Isokoski

Syntynyt Vihannissa 1981.

Saamelainen, isä kotoisin Inarin Sevettijärveltä ja äiti Oulaisista.

Asuu Raahessa, perheessä avovaimo ja poika. Perheenlisäystä tulossa syksyllä.

Tuupa Records Oy:n toimitusjohtaja, on osakkaana myös kahdessa muussa yhtiössä (Job Design Oy, Raahen Ohjelmapalvelut Oy).

Valittiin tämän kevään kuntavaaleissa Raahen kaupunginvaltuustoon toiselle kaudelle.

Tehnyt työtä saamelaiskulttuurin vaalimiseksi toistakymmentä vuotta, saanut Nils-Aslak Valkeapään muistona myönnettävän Áillohaš-palkinnon 2015.

Harrastaa luonnossa liikkumista ja metsästystä.

Saamenkielinen musiikki

vie tekijöitä maailmalle

Jussi Isokoski laittaa Tuupa Recordsin studiossa soimaan norjansaamelaisen Felgen Orkesterin kappaleen Jovnna, jonka on saattanut tänä keväänä kuulla Radio Suomessakin.

Tarttuvaa pop- ja folkrockia tekevän yhtyeen tänä vuonna ilmestynyt kakkoslevy on norjalaistuotantoa, mutta se on miksattu ja masteroitu raahelaisstudiolla.

Yhtiön talliin kuuluvat tätä nykyä muun muassa ”saamelaisen rapin isä” Amoc, pohjoissaameksi räppäävä Ailu Valle, modernia saamelaista musiikkia esittävä Ulla Pirttijärvi & Ulda, saamenkielistä rock-musiikkia soittava SomBy ja saamenkielistä maailmanmusiikin lähettiläs Viddas.

Uutta musiikkia on tänä vuonna tulossa ainakin Amocilta, ”jos hän saa levynsä valmiiksi”, ja pohjoissaamenkieliseltä folkrock-yhtye Ravggonilta. ”Saamelaisten euroviisut” eli Sámi Grand Prix -kilpailun vuonna 2014 voittaneen inarilaisen Aila-duon ensimmäinen levy on sekin tarkoitus julkaista tänä vuonna.

– Saamenkielisen musiikin tekeminen ja julkaiseminen on ollut kasvattamassa tapahtumatekniikkapuoltamme niin Suomessa kuin ulkomaillakin, Isokoski kertoo.

– Erikoiskeikat ja eri tapahtumat ovat vieneet jengiämme ympäri maailman. Välillä sitä löytää itsensä Sámi 2017 -tapahtumasta Pariisista, välillä jostain folkfestivaaleilta Pohjois-Islannista.

Norjassakin tulee reissattua ristiin rastiin. Viime kuussa Isokoski kumppaneineen oli tekemässä Sámi Grand Prix -tapahtumaa Koutokeinossa, tämä viikonloppu on vienyt miehen miksaamaan bändejä etnotapahtumaan Osloon.

Tuupa Recordsin studion analoginen miksauspöytä vaihtuu nyky­aikaisemmaksi, kunhan tilojen
laajennus saadaan valmiiksi,
Jussi Isokoski kertoo.



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 14.05.2017.