Tuhat ja sata ääntä musisoi yhdessä
ja Suomesta kokoontuvat Ouluun.
kuullaan Jussi Chydeniuksen Eino Leinon tekstiin säveltämän teoksen kantaesitys.
Pia Kaitasuo
– Yhdeksän vuotta sitten sanoimme ajatuksen ääneen, kuusi vuotta sitten aloitimme lobbaamisen ja kolme vuotta sitten varmistui, että Oulu saa tapahtuman järjestääkseen, Pohjoismaiden ja Baltian opiskelijakuorojen festivaalin NSSS:n (Nordic Student Singers’ Summit) – oululaisittain Nyssen – johtaja Janne Kalinainen kertoo.
– Ihan ensiksi, kuusi vuotta sitten, varasimme Ouluhallin!
Kalinaisen yllä on lobbauspaita, jossa tosin on vuosiluku 2020: joka kolmas vuosi järjestettävän tapahtuman isännyys napsahti käsiin periodi aiemmin.
Kalinainen on joukkoineen suuren haasteen edessä. Kyse on suurtapahtumasta – 42 kuoroa ja 1 100 laulajaa – joten valmisteluja on tehty hartaasti ja tarkoin hyödyntäen kokemuksia osallistumisesta aiempiin NSSS-festivaaleihin ja muihin vastaaviin.
– Jo paluumatkalla Tarton-festivaalilta 2014 laadimme listaa, mitä juuri koetusta hyödyntää ja mitä välttää.
Käytännössä järjestelyt ovat Oulun Teekkarikuoro TeeKun ja Cassiopeian käsissä. Kuorojen riveistä on saatu 150 talkoolaisen joukko, josta on riittänyt oma paikallisopas joka kuorolle sekä osaajia viestintään ja monenmoiseen
organisointiin.
– Olemme päässeet tämän kautta rakentamaan toimivaa yhteistyötä, jolle on luvassa jo jatkoa, Teekun ex-puheenjohtaja Pasi Keski-Korsu toteaa rinnallaan nykyinen puhemies Timo Välkky. Kaksikon vastuulla festivaalilla on majoitus ja turvallisuus.
Enin osa vieraista on koulumajoituksessa OAMK:n Teuvo Pakkalan kadun kampuksen suojissa, jossa myös festivaalin hermokeskus sijaitsee.
– OAMK tuli tukemaan meitä todella hienosti! Kalinainen kiittelee.
Tapahtuman kokonaisbudjetti on 300 000 euroa.
– Suurin osa katetaan kuorolaisten osallistumismaksuilla. Aika on haasteellinen, joten suuria sponsoreita oli vaikea saada. Iso merkitys on ollut muun muassa sillä, että kaupunki antoi keskeisenä toimipaikkana olevan Ouluhallin vuokraan alennusta.
Kuoromusiikille persoja oululaisia hemmotellaan kolmen päivän aikana parikymmenellä ilmaisella konsertilla. Ainoa tilaisuus, johon pääsylippu on lunastettava, on lauantai-illan gaalakonsertti. Konsertissa on yksi suurimmista kuoromassoista lavalla Suomessa koskaan.
Gaalakonsertissa tuhat ja sata laulajaa saavat musisointikumppanikseen itsensä Oulu Sinfonian. Illan ohjelmassa on sekä sävellyksellisiä että a cappella -teoksia. Joukossa on todellinen erikoisuus, Toivo Kuulan Auringon noustessa -sekakuorolaulun orkesterisäestyksellinen versio!
– Sen nuotteja metsästettiin parin kuukauden ajan, Kalinainen kommentoi.
Kiinnostava on myös tilausteos, Jussi Chydeniuksen Eino Leinon Kesäkantaatti-runoon (1917) tekemä viisiosainen sävellys. Se mahdollistui Oulun kaupungin taloudellisella tuella.
Kyse on monella tapaa ainutlaatuisesta tapahtumasta, Kalinainen tähdentää.
– Suunnittelussa lähdimme siitä, ettemme tekisi pönötysjuhlia vaan ilo olisi pääosassa – ja yhdessä juhliminen. Sattui sopivasti, että koko Suomi 100 -juhlavuosi otti omakseen Nyssen valitseman yhdessä-teeman, Kalinainen nauraa.
fakta
Kolme laulun päivää
Torstaina 4.5.
Avajaiskonsertissa Tuomiokirkossa kello 19 esiintyvät Cassiopeia,
Akademiska Sångföreningen ja Akademiska Damkören Lyran.
Perjantaina 5.5.
Kuoroja kuullaan 15 eri konsertissa, joihin on vapaa sisäänpääsy.
Esiintymisiä on kouluista kirkkoihin, kuppiloihin ja kaupungintalolle.
Ohjelmistossa on perinteistä kuoromusiikkia mutta myös rock- ja pop-klassikoita löytyy useiden kuorojen repertoaarista aina Eppu Normaalista U2:een.
Lauantaina 6.5.
Kuorojen paraatimarssi Raksilasta alkaa kello 13.30 ja päätyy Rotuaarille, jossa kuullaan yhteisesityksiä.
Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumiin kuuluva gaalakonsertti kuullaan Ouluhallissa kello 17 alkaen. Kuorojen ohella esiintyy Jaakko Kuusiston johtama Oulu Sinfonia. Gaalan tuottavat Oulun musiikkijuhlat ja Cassiopeia ry.
Lisää verkossa. Katso kuorofestivaalin ohjelma kaleva.fi
”Suunnittelussa
lähdimme siitä,
ettemme tekisi
pönötysjuhlia vaan ilo olisi pääosassa – ja yhdessä juhliminen.”
Janne Kalinainen
festivaalijohtaja
Se tuhannen taalan paikka
Kommentti
29Pia Kaitasuo
pia.kaitasuo@kaleva.fi
Tietokilpailumies Tauno Rautiaisen klassikkototeamus ”tuhannen taalan paikasta” tuli mieleen, kun kuunteli NSSS:n oululaisorganisaation nokkamiestä Janne Kalinaista.
Tehokas nuorten kansoittama organisaatio näet lähestyi tarmolla paikallisia yrityksiä tukea saadakseen. Ja tarttuihan tilaisuuteen joitakuita. Viisaita.
Paljon suurempi joukko oli niitä, jotka eivät nähneet tiiauspaikkaa todelliseen hole-in-oneen. Hassasivat sen tuhannen taalan mahdollisuuden.
Nämä tuhat ja sata osallistujaa eivät näet ole keitä tahansa.
He ovat tulevaisuuden tekijöitä, joille kuoro on paitsi tärkeä harrastus myös tehokas verkostoitumisen väylä.
Ja siihen laajakaistaan olisivat sormenjälkensä päässeet painamaan niin teknologiayritykset kuin liikelaitokset.
Oulun seudulla erilaisia kuoroja on satakunta, ja jos täältä toimituksesta katselee koko levikkialueelle, lukumäärä vähintäänkin tuplaantuu.
Kyllä tämä kotiseutulaulajistokin olisi pannut merkille, ketkä tienoon mahtiyrityksinä esiintyvistä olisivat tueksi tulleet.
Norja kiri kärkeen
Pia Kaitasuo
Aivan ensimmäiseksi 39 vierailijakuorosta Ouluun lennähti liki 30-henkinen naiskuoro Norjasta.
Kuoron paikallisoppaana toimiva cassiopeialainen Elli Heikura saattoi huokaista helpotuksesta tovi Tromssan-koneen laskeuduttua keskiviikkona iltapäivällä. Matkalaukkujaan odotellut Tromssan Akateeminen Naiskuoro näet viritteli laulua, joka kuului hyvin tuloaulaan asti.
Todellinen saapujien suma Nordic Student Singers’ Summitissa oli edessä torstai-illan suussa, juuri hetkeä ennen avajaiskonserttia Oulun tuomiokirkossa.
Heikura luotsasi reilun 30 hengen seurueen – kuoron ja johtajansa Bjarne Isaksenin ynnä muun muassa mukana seuranneet kaksi toisen polven imeväisikäistä kuorolaista – jouhevasti kohti bussipysäkkiä.
Vieraat vietiin näin taidokkaasti oululaisten arjen tunnelmaan: selviämään paikallisliikenteessä.
Yhden onnikanvaihdon taktiikalla oli päädyttävä minnekäs muualle kuin norjalaisten Rivierana tunnettuun Nallikariin, jonka lomakylässä naiskuoro majoittuu tapahtuman ajan.
Festivaalijohtaja Janne Kalinainen esittelee virallista tapahtumapaitaa, jonka jokainen osallistuja saa samoin kuin Pasi Keski-Korsun (vas.)
ja Timo Välkyn käsistä lähteneen osallistujapassin.
Tromssan Akateemisessa Naiskuorossa laulava Leena Junttila (vas.) on Oulun-tuntijana isoksi avuksi kuorotovereilleen Paula Mikalsenille, Aina Kanelle sekä kuoroa johtavalle Bjarne Isaksenille. Elli Heikuran (edessä) tehtävä tromssalaisten paikallisoppaana alkoi opastuksella
oikeaan onnikkaan.
Artikkelin lähde Kaleva 05.05.2017.