Kuusi Tovea, yksi Tomppa ja paljon muuta
esittelee tämän vuoden kuvataide-, sarja-
kuva- ja vapaalinjalaisten aikaansaannokset.
Riitta Taulavuori, tekstit
Jukka-Pekka Moilanen, kuvat
Liminka
Limingan taidekoulun päärakennus on sananmukaisesti ripustettu täyteen teoksia, eikä ihme. Nyt on taas se aika vuodesta, kun koulun oppilaiden aikaansaannokset on asetettu yleisön nähtäville.
Eikä tässä vielä kaikki: osa taidekoulun kevätnäyttelyn töistä on ripustettu kivikoulun eli Vilho Lampi -museon tiloihin.
– Näiden kanssa on kyllä oltu ihan helisemässä! Tänä lukuvuonna meillä on ollut oppilaita jonkin verran normaalia vähemmän, mutta töiden määrä ei ole vähentynyt yhtään. Eikä kaikkea ole edes saatu mukaan, päivittelee maalauksen opettaja, kuvataiteilija Hannu Lukin.
Kuvataide-, sarjakuva- ja vapaalinjalaisten tekemiset tuntuvat vetävän myös yleisöä.
– Meitä kiinnostaa nähdä, millaisia töitä nämä tulevat taiteilijat ovat täällä kertaa tehneet, tuumaavat Sirpa Tuomaala ja Olavi Kaita ja lisäävät, että heillä on tapana käydä näyttelyssä joka vuosi.
– Perinteisiä juttuja on esimerkiksi mallin maalaaminen. Yleensä ensimmäiseksi tehdään muotokuvat toisista. Siinä on taustalla sellainen psykologinen juttu, että näin ihmiset tutustuvat toisiinsa, Lukin kertoo.
Myös omakuvia on totta kai tehty.
– Niissä hymyillään harvoin. Jos joutuu katsomaan itseään pari kolme tuntia peilistä, eihän se naurata. Se on suomalainen asenne sellainen, Lukin tietää.
Vincent van Goghin Perunansyöjien muunnelman sekä Aki Kaurismäen filmausten henkilögalleriaa hyödyntävien maalausten perusteella voi päätellä, että vuoden aikana on temaattisesti tutkailtu lisäksi ainakin taidehistoriaa ja suomalaista elokuvaa.
Yhtenä tehtävänä on ollut toteuttaa teos satavuotiaan Suomen jostain merkkihenkilöstä.
Tällä perusteella on syntynyt muun muassa kuusi Tove Janssonia veistoksina sekä yksi Tom of Finland maalauksena, mutta ei ainuttakaan Mannerheimia, Paasikiveä tai Kekkosta.
Taidekoulussa opiskelee monenikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Olivat he sitten alle parikymppisiä, reippaasti yli 80-vuotiaita tai jotain sitä väliltä, on heillä kaikilla Lukinin mielestä palo löytää ”se oma juttunsa”.
– Olen kokeillut eri tekniikoita, ja piirtäminen taitaa olla oma vahvuus, arvioi Emilia Koistinen.
Hän aloitti kuvataidelinjalla tammikuussa valmistuttuaan vain vähän aiemmin maalariksi Osaon Haukiputaan yksiköstä.
– Täällä olisi kiva jatkaa pitempäänkin, mutta juuri nyt ei taida olla siihen varaa.
Kuvataidelinjalla niin ikään opiskeleva Kajaanin taidemuseon museomestari Jukka Nissinen oli puolestaan kuullut kerrottavan niin paljon hyvää Limingan taidekoulusta, että päätti anoa opintovapaata ja tulla ottamaan selvää, onko puheissa perää. Puheet eivät kuulemma ole olleet puppua.
– Täällä pystyy tekemään taidetta koko ajan, vaikka 24 tuntia vuorokaudessa, jos siltä tuntuu, ja ilmapiiri on tosi mukava, kuvataidetta yli 30 vuotta tehnyt Nissinen kehuu.
Kuvataideopinnoista pitkään haaveillut ja vapaalinjalla tammikuussa aloittanut Ritva Finch on tullut oppimaan erilaisia menetelmiä ja erityisesti värien käyttöä.
– Kaikki on ollut tosi koukuttavaa! Haluan jatkaa täällä ihan varmasti, ja jos en ensi syksynä niin sitten vähän myöhemmin.
Mutta jos jollain niin Teijo Hildénillä on syytä hymyillä. Toista vuotta taidekoulussa opiskelevan Hildénin teoksia oli vähän aiemmin keväällä esillä Galleria Kajasteessa Oulussa, ja pian sen jälkeen yksi hänen öljymaalauksistaan vaihtoi omistajaa. Ja vielä ”ihan hyvään hintaan”.
Limingan taidekoulun kevätnäyttely (Arvolankuja 1, 91900 Liminka) avoinna 21.5. asti.
Lisää verkossa. Katso kuvagalleria kaleva.fi
Syksyllä aloittaa myös teatterilinja
Limingan taidekoulussa alkaa ensi syksynä uusi opintolinja: teatterilinja. Sen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija kehotaiteen ja teatterin perustyökaluihin. Lisäksi linja preppaa opiskelijaa teatteri- tai esitystaiteiden jatkokoulutukseen.
– Vuosien saatossa olemme kokeilleet milloin mitäkin. Vapaan sivistystyön oppilaitoksen täytyy hakea uutta elinvoimaa, rehtori Ari Karvonen sanoo.
– Teatterilinjan aloitusta tukee se, ettei sen kaltaista koulutusta nykyään juuri ole Pohjois-Suomessa.
Teatterilinjaa suunniteltiin taidekoululle jo vuosikymmeniä sitten Rolf Siilasvuon kaudella, ja sitä varten pidettiin myös pääsykokeet. Linja ei kuitenkaan toteutunut tuolloin.
Ensi syksynä alkavalle teatterilinjalle on tähän mennessä ilmoittautunut parisenkymmentä opiskelijaa. Hakuaika jatkuu kesäkuun puoliväliin saakka.
Karvosen kaudella taidekoululla on aloitettu myös muun muassa valokuva-, käsikirjoitus- ja sarjakuvalinjat.
– Periaatteessa kaikki taiteeseen ja kuvaan liittyvät elementit ovat meille tärkeitä, mutta nykymaailma edellyttää, että kysyntä ja tarjonta pitää saada vastaamaan toisiaan. Myös rahoitus asettaa omat vaatimuksensa.
Taidekoulu juhli viime vuonna 50-vuotistaivaltaan, mutta ei pelkästään hilpeissä tunnelmissa.
Koulu joutui lomauttamaan henkilökuntaansa pienentyneiden opiskelijamäärien sekä valtionosuusleikkausten vuoksi.
Nyt näkymät ovat rehtorin mielestä valoisammat.
Limingan taidekoulussa on juhlavuosi myös tänä vuonna, kun Limingan kansanopiston perustamisesta tulee kuluneeksi 125 vuotta.
– Juhlat järjestämme syksyllä.
– Piirtäminen taitaa olla oma vahvuuteni, nelisen kuukautta Limingassa opiskellut Emilia Koistinen arvelee. Opettaja Hannu Lukinin mukaan talvi on ollut taidekoululla tuottelias.
Taidekoululaisten töitä on esillä paitsi koulun tiloissa myös sen pihapiirissä ja naapurissa olevassa Vilho Lammen museossa.
Artikkelin lähde Kaleva 16.05.2017.