Tavoitteena on yrittäjän asenne
Arja Mikkola
Oulu
Oulun ammattikorkeakoulussa kehitetty monimuotoinen koulutus-
ympäristö voitti vapun alla kansainvälisen kisan innovaatioita ja yrittäjyyttä edistävässä koulutusalan kongressissa Malesiassa.
– Olemme ottaneet hurjan askeleen eteenpäin oppimisen ymmärtämisessä ja menetelmien kehittämisessä, kertoo lehtori Kari-Pekka Heikkinen Oamkista.
Oamkin labs-malli sai alkunsa tietokonepelien parista viisi vuotta sitten. DEVlab perustettiin kaksi vuotta sitten oppimismenetelmien tuotekehityskammioksi. Sen myötä syntyi puolitoista vuotta sitten EDUlab, jonka piirissä kehitetään pedagogista osaamista, kuten oppilaan ja opettajan välistä kommunikaatiota.
– Surffaamme muutoksen aallonharjalla, toteaa projektipäällikkö Jussi Kangasoja.
Korkeakouluissa on monesti vaikea tehdä yhteistyötä yli osastojen ja tiedekuntarajojen. Oulun monialaisessa yhteisössä sen sijaan samaan tiimiin voi sattua vaikkapa tuleva kätilö, koodari, graafikko kuin liiketalouden opiskelijakin.
– Yksi syy voittoon on se, että Oulussa on tehty paljon töitä eri alojen saattamiseksi yhteen, arvioi Blair Stevenson. Hän vetää EDUlabia ja esitteli Oamkin mallin 25 korkeakoulun kilvassa Kuala Lumpurissa.
Stevensonin mukaan monissa korkeakouluissa on erilaisia kiihdyttämöjä, mutta suurin osa painii sen kanssa, miten mukaan saataisiin liike-elämän edustajia.
– Oamkilla on labien kautta vahva yhteys kaupunkiin ja Business-
Ouluun. Yhteistyö on tärkeää koko ohjelman menestykselle, Stevenson toteaa.
Oamk LABs haastaa opiskelijat ratkaisemaan yritysten tunnistamia oikeita ongelmia. Esimerkiksi 2016 perustettu Scandicode Oy sai alkunsa autokoulun yhteydenotosta: ikääntyneiden ajokyvyn arvioimiseen kului liikaa aikaa.
– Tarvittiin palvelu ajokortin uusimiseksi. Haasteena oli se, että toimintamalli ei skaalaudu, Kangas-
oja kertoo. Oli kehitettävä työkalu, jonka avulla voitiin selvittää ennen lääkärin tuomiota niin ajokykyä, havainnointia kuin koordinaatiotakin.
– Minkä opiskelijat ratkaisevat, sen he omistavat. Tämä mahdollistaa uusien firmojen perustamisen.
Yrityksiä on perustettu toistaiseksi 14 kappaletta ja lisää on tulossa. Silti ei tavoitteena ole firma vaan se, että opiskelijat oppivat sisäistä yrittäjyyttä.
– Emme pakota kaikista yrittäjiä, vaan edistämme yrittäjämäistä tapaa toimia, Heikkinen toteaa.
Ylipäänsä ei labissa opeteta vaan valmennetaan. Tukena on vahva ja kokenut 30 opettajan verkosto.
– Tarpeet nousevat projektien kautta. Opiskelijoille annetaan taitoja, joita he oikeasti tarvitsevat, kuten koodausta. Olemme menneet hyvinkin henkilö- ja tiimikohtaiseen valmennukseen, kuvailee Kangasoja.
Käyntihetkellä opiskelijat olivat juuri saaneet tietoiskun liiketaloudesta.
Mallia katsotaan työelämästä, joten luopumista ja epäonnistumistakin harjoitellaan. Aluksi 40 opiskelijaa jakautuu tekemään 20 tiimitehtävää. Puolet niistä karsitaan pois jo parin viikon kuluttua. Raakkauksen tekevät yritysten edustajat tulosten perusteella.
Tiimit suurenevat loppua kohti. Parhaillaan työn alla on kuusi tehtävää, ja kunkin tiimin tavoitteena saada aikaan prototyyppi tai esitys, jolla voisi vakuuttaa vaikka rahoittajat.
Muuttuvat koulutustarpeet ovat maailmalla yhteinen haaste.
– Samankaltaisuuksia on paljon.
Stevenson ennakoikin voiton tuovan mukanaan runsaasti vierailijoita Ouluun. Samalla avautuu uusia kanavia paitsi koulutusviennille myös paikallisille yrityksille.
Innovointikisaan osallistuneista korkeakouluista ylsivät viiden kärkeen Suomen lisäksi Britannia, Intia, Malesia ja Italia.
Fakta
250 opiskelijaa vuodessa
Oamkin kolmessa laboratorioissa – GAMElab, DEVlab ja EDUlab – on valmennettu jo yli 600:tta opiskelijaa.
Yhden tai kahden lukukauden jakson käy vuosittain läpi 250 kolmannen tai neljännen vuosikurssin opiskelijaa.
Uusi haku on juuri meneillään.
Vaihto-opiskelijoiden kiinnostus on kasvussa.
Osallistujista joka neljäs on työtön, tutkinnon suorittaneet tulevat avoimen ammattikorkeakoulun kautta.
GAMElabissa touhuaa 40 opiskelijaa, DEV- ja EDUlabissa noin 30. Viime keväänä DEVlabiin ilmoittautui jo 65 opiskelijaa, jotka edustivat 28:aa kansallisuutta.
Eri kulttuurit opettavat toisiaan
Arja Mikkola
Oulu
Opiskelijat ovat ideoineet Oamk LABsissa kevätlukukaudella keinoja muun muassa lasten liikuttamiseksi ja sopivan musiikin löytämiseksi muistisairaille.
Liiketalouden opiskelija Max Dost Hollannista ja belgialainen tietotekniikkaa opiskeleva Wietse Steenmans esittelevät ylpeinä Meidän elämämme – meidän muistomme -työkirjaa. DEVlabin tuote on tarkoitettu pariskunnille, joista toinen on sairastunut dementiaan.
– Tämä on kuin päiväkirja. Tarkoitus on auttaa ja ylläpitää suhdetta, Dost kertoo. Verkosta tulostettavat sivut ohjaavat kirjaamaan tarinoita ja pohtimaan sitäkin, miten suhde tulee muuttumaan.
Tiimissä on mukana hoitoalan, markkinoinnin ja grafiikankin osaajia. Eniten on kuitenkin opettanut työskentely eri kulttuurien kesken.
– Jos tiimissä on vaikeaa, aina saa apua, Steenmans kiittää.
– Ihmiset tulevat Koreasta, Vietnamista, Afrikasta, Portugalista, Saksasta. Meitä on 28. Kaikilla on eri tapa toimia. Hollantilaiset ovat suoria, muut haluavat olla mukavia. Jos on töykeä, ei sinua haluta mukaan. Mutta on kiva kokeilla uusia asioita, siksi olemme täällä, Dost sanoo.
Käyttöliittymäsuunnittelija Diana Volkhovskaialle valmennus on tarjonnut uusia tuulia.
– Tuntui, että olen urautunut. Täällä kun on tietty ongelma, hakeudutaan couchille, hän kertoo tyytyväisenä.
Volkhovskaian tiimi kehittää Moodbasea, mielialaa säätävää musiikkisovellusta Spotifyta varten.
– Valitaan nykyinen mieliala ja se, mihin pyritään. Stressaantunut voi hakea rauhallisempaa musiikkia.
Artikkelin lähde Kaleva 06.05.2017.