Tavallinen yhdessäolo riittää lapsille

Tyrnäväläinen Arja ”Aikku” Matinolli palkitaan tänään kasvatustyöstään.

Anna Kilponen

”Äiti on ollut aina semmoinen, joka on halunnut auttaa myös muita lapsia ja nuoria”, kirjoitti toinen Arja ”Aikku” Matinollin tyttäristä aikoinaan äidilleen.

Sanat kuvastavat hyvin Matinollia, joka on ollut äitinä myös kolmelle sijaistyttärelle. Lisäksi Matin­ollit ovat toimineet tukiperheenä viikonloppuisin ja loma-aikoina kaksille sisaruksille.

Tänään Arja Matinolli juhlii äitienpäivää Helsingin Säätytalolla, missä presidentti Sauli Niinistö palkitsee hänet ja 32 muuta äitiä ansiokkaasta kasvatustyöstä.

Lapset ja nuoret ovat olleet aina Matinollin sydäntä lähellä, ja siksi hän on lähtenyt kasvatusalalle ensin nuorisotyöhön ja sittemmin päiväkotiin.

Sijaislapsia Matinolli on ottanut auttamisenhalusta, sillä häntä koskettaa lapsen hätä.

– Nykyään on liian kiire. Perheille soisi enemmän yhteistä aikaa. Sijaisvanhempana olo on ollut äärimmäisen antoisaa, sanoo Matin­olli, joka tunnetaan työpaikallaankin Aikkuna.

Ensimmäinen sijaislapsi tuli Matinollien perheeseen yllättäen ja nopeasti parikymmentä vuotta sitten. Matinolli työskenteli tuolloin Tyrnävän kunnassa nuorisosihteerinä ja oli kahden ala-asteikäisen lapsen äiti.

– Sosiaalitoimella oli kiire saada eräälle neidille tukipaikka. Keskiviikkona kesken työpäivän soitettiin, että mitenkäs olisi, Aikku. Sanoin, et­ten voi tehdä päätöstä yksin, vaan pitää kysyä mieheltä ja lapsilta. Jo perjantaina nuori muutti meille.

Sijaistytär asui Matinolleilla pari vuotta, kunnes jatkoi lukioon ja muutti omillensa. Sen jälkeen tuli vielä kaksi murrosikäistä tyttöä, mutta kerralla sijaislapsia ollut aina vain yksi.

– Meillä oli normaalit perherajat. Joskus itkettiin, kun se pullantuoksuinen äiti ei ollutkaan kaikista ihanin, vaan kaikista ärsyttävin. Yhdessä on istuttu rippikoulukirkon penkissä, jotta saadaan rippikoulu käytyä. Kaikesta selvittiin.

Matinollin mukaan lapsille riittää normaali arki, jossa oli läsnä olevaa yhdessäoloa ja puuhailua, ruuanlaittoa ja leipomista.

Sijaislapset ovat olleet hänelle kuin omia lapsia ja hänen biologisille lapsilleen sijaislapset ovat olleet kuin isosiskoja.

Paras onnistumisen hetki on ollut aina se, kun lapsi on viimein uskaltanut purkaa pahaa oloaan.

– Silloin on voittanut lapsen luottamuksen. Joskus väsyneenä ajattelin, että lyön kintaat tiskiin, mutta ei minun ole yksin kaikkea tarvinnut tehdä, sillä mieheni Ilppo ja omat lapset ovat olleet tukenani. Tukea on aina saanut myös sosiaalitoimesta.

Vuodesta 2002 Matinollleilla on ollut tukiperhelapsia Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Viimeisin tukiperhesuhde on virallisesti loppunut vuosi sitten, mutta Matinolli pitää sijais- ja tukiperhelapsiinsa ja heidän perheisiinsä edelleen yhteyttä.

Silti jokaisella kerralla sijaislapsen lähdettyä on itkettänyt.

– Kaikkea ei voi parantaa, mutta sekin on hyvä, jos voi pienen hetken ajan olla tukena.

Nyt Matinolli saa kokea uudenlaista äitiyttä, sillä hänestä tuli kaksi kuukautta sitten isoäiti Australiassa asuvan Riikka-tyttären Emmi-vauvalle.

– Pitää sopeutua skype-mummouteen. Onneksi tyttäreni tulee Emmin kanssa syksyllä Suomeen.

Sillä välin neulepuikot ovat ahkerassa käytössä.

Lisää verkossa. Kaikki palkitut pohjoissuomalaiset äidit. kaleva.fi

fakta

Arja ”Aikku” Matinolli

Syntynyt heinäkuussa 1957 Kempeleessä, asuu Tyrnävällä. Tunnetaan Aikku-nimellä.

Valmistunut lasten ja nuorten ohjaajaksi 1980. Myöhemmin sosionomiopintoja. Työskentelee avoimessa päiväkodissa Kempeleessä. Tällä hetkellä vuorotteluvapaalla.

Toiminut tukiperheiden vertaisryh­mäohjaajana Pelastakaa Lapset ry:ssä.

Perheessä mies Ilppo ja kaksi aikuista tytärtä Riikka ja Maarit. Yksi lapsenlapsi. Matinollit ovat olleet sijaisperheenä kolmelle nuorelle ja neljälle tukiperhelapselle.

Harrastaa käsitöitä, lenkkeilyä ja agilityä Retu-koiransa kanssa.

Saa Tasavallan presidentin myöntämän Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein merkittävästä työstä kasvattajana.

Tänään Helsingissä palkittava äiti Arja Matinolli on työskennellyt 36 vuoden ajan lasten ja nuorten kanssa.
– Kun Tyrnävän kunnasta ilmoitettiin, että he hakevat minulle tunnustusta, sanoin heti, että olen ihan tavallinen äiti. Kun päätös tuli, tajusin, että se olisi myös jonkinlainen arvostus lapsi- ja nuorisotyötä kohtaan.

Artikkelin lähde Kaleva 14.05.2017.