Piippu paloi joka paikassa
Tarinoita menneisyydestä
Tupakointi miltei joka paikassa kuului kuvaan 1980-luvulle asti Suomessa. Oululainen patologi Riitta Herva muistaa, miten esimerkiksi luennoitsijat lääketieteen kursseilla 1960-luvulla polttivat säännöllisesti piippua tai tupakkaa. Opiskeljoille oli yleistä, että he polttelivat ryhmätöitä tehdessään.
– Opiskelijoista suurin osa poltti tai ainakin tupakointia kokeiltiin jossakin vaiheessa.
Lääketieteellisen killan juhlia vietettiin Kauppurienkatu 2:ssa killan huoneistossa. Sieltä Riitta Herva kertoo nähneensä myöhemmin monta kuvaa, joissa nuoret polttavat tupakkaa tai sikareita. Naisia lääketieteen opiskelijoista oli noin kolmannes, mutta ani harva heistä kuitenkaan poltti tupakkaa säännöllisesti.
– Sekä arjessa että juhlassa poltettiin. Mutta kulttuuri on muuttunut 50 vuodessa, kun nyt ollaan matkalla tupakoimattomaan Suomeen ja Suomi on tupakkalainsäädännössä edelläkävijämaa, Herva sanoo.
Oulun yliopisto varusti jokaisen huoneen Iittalan muotoilusarjaan kuuluvalla paksulla ja raskaalla lasisella tuhkakupilla, kun patologian osasto muutti Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa uusiin tiloihin vuonna 1972. Enää tuhkakuppeja ei näy missään, mutta kotoaan Riitta Herva löysi niistä yhden.
Herva kokosi arkistoaan ja vanhoja valokuviaan Oulun maakunta-arkistoon. Siellä on muun muassa kuva Martti Rissasesta, joka nuorena miehenä ohjaa lääketieteen opiskelijoille vainajan leikkaamista anatomian kurssilla Turun yliopistossa syksyllä 1964. Kädessään hänellä palaa piippu. Myöhemmin Martti Rissanen tunnettiin lääkintoneuvoksena sosiaali- ja terveysministeriössä.
Yhdessä kuvassa vuodelta 1963 istuu nuori lääketieteen opiskelija, Riitta Hervan kurssikaveri Antero Hulkko, joka polttelee niin ikään piippua harjoitustyötä tehdessään. Hulkko toimi urallaan pitkään kirurgiylilääkärinä Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa, jossa hän kehitti päiväkirurgisia leikkauksia.
Lääketieteellinen tiedekunta aloitti Oulussa syksyllä 1960. Ensimmäisinä vuosina opiskelijat suorittivat luonnontieteelliset perusopinnot eli kemian ja fysiikan Oulussa, mutta varsinaiset lääketieteelliset opinnot, kuten anatomian ja fysiologian kurssit tehtiin Turun yliopistossa.
Lääkäreiden ylin, arkkiatri Risto Pelkonen poltteli piippua yli 70-vuotiaaksi, kunnes luopui tavastaan kymmenisen vuotta sitten. Hän muistelee (Demokraatti-lehti 18.5.2017), että pääsykokeena lääketieteelliseen tiedekuntaan Helsingissä vuonna 1950 piti suorittaa biologian tentti. Ja vasta kun oli läpäissyt yliopiston fysiikan ja kemian kurssit, pääsi lääketieteen kursseille.
1800-luvulla lääkäriksi pääsy vaati aluksi filosofian opinnot.
Erkki Hujanen
Fakta
Miehet ovat jättäneet tupakan
Tupakoinnin rajoituksia ryhdyttiin toivomaan näkyvästi 1960-luvulla.
Noin 60 prosenttia miehistä ja noin noin 15 prosenttia naisista tupakoi päivittäin 1960-luvulla.
Nykyään miehistä säännöllisesti tupakoi enää noin 17 prosenttia. Tupakoivien naisten osuus on säilynyt noin 15 prosentissa.
Tutkimukset osoittivat viimeistään 1970-luvulta lähtien tupakoinnin yhteyden syöpään ja mahdollisesti muihin sairauksiin.
Tupakanvastaisiin kampanjoihin liittyi kansanterveydestä kiinnostuneita lääkäreitä sekä sosiaalipolitiikan asiantuntijoita.
Artikkelin lähde Kaleva 21.05.2017.