Oamk vie lab-koulutusta maailmalle

Ensimmäinen iso vientikauppa sovittu Arabiemiraatteihin.

Syksyllä myös Nepaliin.

Arja Mikkola

Oulu

Oulun ammattikorkeakoulu aloittaa syksyllä koulutusviennin Arabiemiraatteihin. Valmennus tullaan kohdistamaan rakennusalalle. Samaan aikaan Oamk käynnistää yrittäjyyskoulutusta Nepalissa.

– Uskomme että ihan lähivuosina miljoonaraja menee rikki. Tämä on nyt lähdössä räjähtävään kasvuun, sanoo projektipäällikkö Kimmo Paajanen Oamkista.

Hän kertoo, että liiketoimintaidea on saanut alkunsa kahdesta hienosta asiasta: suomalaisesta koulutuksesta ja pelialan osaamisesta. Bisnestä koulutuksella voi kuitenkin tehdä vain Euroopan rajojen ulkopuolella.

Vakuudeksi Paajanen lensi viikonloppuna Arabiemiraatteihin allekirjoittamaan kuusinumeroisen kaupallisen koulutusvientisopimuksen.

– Me olemme päässeet uudelle tasolle. Tässä on merkittävästä kaupasta kyse. Tämä on pään-
avaus, Paajanen arvioi.

”Meillä on vahva
yrittäjähenki päällä.”

Kimmo Paajanen

projektipäällikkö

Hanke toteutetaan Sharjahin kaupungin amerikkalaisessa yliopistossa (AUS). Sharjahin emiraatti sijaitsee Persianlahden rannalla Dubain liepeillä.

Kun Sharjahista kävi viime vuonna delegaatio Oulussa, AUS:in uuden yrityskehitysyksikön johtaja Hussain Almahmoudi vieraili Oamkissa ja kiinnostui kovasti.

Hän on jo aikaisemmassa työssään teollisuus ja kauppakamarin johtajana pyrkinyt edistämään koulutusta sekä julkisen sekä yksityisen tahon yhteistyötä.

– Siitä lähti keskustelu liikkeelle. Nyt olemme päässeet seitsemän workshopin sarjaan, joka perustuu meidän lab-oppimismalliin.

Koulutettavat ovat rakennusalan edustajia. Ohjelman nimen mukaisesti tarkoituksena on ratkoa rakennusteollisuuden haasteita.

Paananen tulee lentämään paikalle joka kuukausi viikoksi kerrallaan kollegan tai kahden kanssa. Muina aikoina opiskelijat tekevät tehtäviä ja heitä opastetaan
etäyhteyksien avulla.

– Se iso juttu on se, että meillä on totuttu, että opiskelijat, oppilaitokset ja toimialan yritykset tekevät yhteistyötä aika tiiviisti.

Vaikka Suomessa toimitaan äärimmäisen tasa-arvoisesti ja rinnakkain, muualla toimintamalli voi olla outo.

– Haasteita riittää, mutta jos tämä olisi helppoa, kaikkihan sen tekisi.

Tavoitteena on pitempiaikainen sopimus. Pilotointijaksolla pohjustetaan sopeutumista puolin ja toisin.

– Meidän pitää myös adaptoitua ja oppia kulttuuri ja toimintatapa.

Oamk aloittaa syksyllä myös kolmivuotisen yrittäjyyskoulutusprojektin Nepalissa. Sinne lab-mallia viedään osana korkeakoulutuksen kehitysyhteistyötä tukevaa HEI ICI -ohjelmaa, jota hallinnoi Opetushallitus ja rahoittaa ulkoministeriö.

Kumppaneina ovat Kathmandun yliopiston liiketalouden tiedekunta (KUSOM), King´s College sekä kaksi muuta paikallista toimijaa.

Paajanen on entinen yrittäjä ja ollut kehittämässä Oamk:n labs -mallia vuodesta 2012 alkaen, pelikoulutuksesta lähtien.

– Meillä on vahva yrittäjähenki päällä.

Hän on vakuuttunut siitä, että koulutusvienti tukee myös suomalaisen yritystoiminnan kehittymistä.

– Suomen puolesta puhumme kovasti.

Fakta

Nepalissa
kolme vuotta

Oamk on saanut Nepalin yrittäjyyskiihdyttämön perustamista varten 700 000 euroa kolmeksi vuodeksi. Oulun yliopisto taas on valittu järjestämään Myanmarissa telekommunikaatioalan koulutusta. Kaikkiaan Suomi on varannut korkeakoulujen kehitysyhteistyöhön 12 miljoonaa euroa vuosille 2017–2020.

Oamkin koulutuspilotin on tarkoitus poikia lisää liiketoimintaa Arabiemiraateissa. Aluksi valmennetaan 25–30 opiskelijaa.

Oamk labsin kehitys alkoi pelialalta viisi vuotta sitten. Nykyään koulutusmalli tarjoa monialaista valmennusta yhdessä teollisuuden ja palvelualojen kanssa.

Oamk labs -koulutusympäristö sai vastikään kansainvälisen tunnustuksen yrittäjyyteen ja innovaatioihin keskittyneessä koulutusalan tapahtumassa Malesiassa.

Oulussa saatuja oppeja sovelletaan jo Centriassa, Groningenissa Hollannissa ja Timisoarassa Romaniassa.

Eurooppalainen koulutusvienti on ollut hyvä alusta testata osaamista. Euroopassa vienti perustuu kuitenkin pitkälti vaihto-ohjelmille, vaikka hankkeissa on liikkunut konsultointirahaakin.



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 09.05.2017.