Musiikkimies eläytyy tunteet edellä
70 vuotta
Pia Kaitasuo
Kun puhelimesta kuuluu lasten laulua jo ennen kuin vastaaja ehtii sanoa nimensä, tietää syntymäpäivähaastattelua sopiva soittaneensa oikeaan numeroon.
– Olen järjestämässä Nivalassa lapsikuorotapahtumaa, musiikkineuvos Tapani Tirilä selittää.
Vastaukseen sisältyy kolme ydinasiaa Tirilästä: lapset, kuorot ja seutu.
Oulaisissa musiikinopettajana uransa tehnyt Tirilä on vetänyt oman uomansa Jokilaaksojen kulttuurielämään.
Vokaalimusiikista nimenomaan kuorojen tulkitsemana tuli hänen kanavansa.
– Käyttövoimaani ovat olleet tunteet: olennaista on ollut tunteiden virtaaminen minusta kuorolle toivoen niiden virtaavan takaisin minulle.
Tämä kuulijoiden niin kotona
kuin maailmalla – Tirilän ”pääinstrumentti” Oulaisten Nuorisokuoro oli juuri 38. ulkomaanmatkallaan – on ollut helppo havaita.
Tirilä on tunnettu siitä, että hän on aina auliisti jakanut osaamistaan, on se sitten koskenut pedagogiikkaa tai musiikkia tai niiden yhdistelmää. Paikallisen vaikuttamisen lisäksi hän on toiminut muun muassa lääninkouluttajana ja musiikkikasvattajien kasvattajana.
Tirilä on oksa laajassa muusikoiden sukupuussa, mutta silti kipinä tuli itsestä, ei sukuvelvoitteena.
Organisatorisen elämäntavan merkit ilmenivät varhain.
– Vanhempani aina muistelivat, miten järjestin pikkupoikana iltahartauksia, joissa joskus puhuin ”koviakin”. Leikin myös kanttoria ja vedin omin päin koko jumalanpalveluksen.
Samoin piti eri tilanteissa, vaikkapa poikain urheilumittelöissä, olla aina jotain juhlallista.
Ei ihme, että aikamiesnä Tirilä on ollut esimerkiksi valtakunnallisten ja paikallisten kuorotapahtumien moottorina. Todellinen helmi on Oulaisten musiikkiviikot, jotka Tirilä sai aikaan kollegansa Mauno Nevalan ja tuonaikaisen kulttuurisihteerin Tuula Aitto-ojan kanssa. Edessä on jo 31. kerta monipuolista musiikkia ja erilaisia esiintyjiä.
Tirilä tunnustaa jossain vaiheessa pohtineensa Leila-puolisonsa kanssa hakeutumista Oulaisia suurempaan kaupunkiin. Tirilän musiikillinen oppi-isä Zoltán Kodály tavallaan asettui tielle.
– Kodályn opetus oli ”menkää pieniin kyliin, siellä teitä odotetaan!”, Tirilä selittää.
– On ikään kuin jotain suurempaa varten siellä, minne asettuu, vähän kuin lähetyssaarnaaja – sillä mentaliteetilla kestää heikompiakin päiviä.
Eläkkeellä viisi vuotta ollut Tirilä on ylen aktiivinen. Hän vetää monipolvista kuoromaailmaa, mutta on antanut tilaa myös toisenlaiselle musiikilliselle lahjalle, säveltämiselle.
– Kouluaika oli hektistä. Nyt herään arkeen rauhassa, ja istahdan pianon ääreen halutessani. Tykkään soinnuista, lyijykynä ja paperia on aina käden ulottuvilla, hän kertoo.
– Koen, kuinka kätkössä on tunnemaailma, joka odottaa tuloaan.
Tapani Tirilä pitää hyvää terveyttä jonkinlaisena huomenlahjana, joka on mahdollistanut toimeliaisuuden tässä iässä. Oma elämänasenne vaikuttaa paljon sekin.
– On paljon parempaa elää positiivisuudessa ajatellen kuinka tämä elämäkin vain jatkuu.
Tänään Tirilöiden ovikelloa on turha soittaa: merkkipäivää vietetään matkoilla perhepiirissä.
Juhlan aika on vasta syksyllä, Tapani Tirilä on halunnut – ja silloinkin juhlitaan nuorisokuoroa, 45 vuoden ikään ehtivää.
Lokakuun 7. kokoontuvat monet, joille oppi tämän vahvan ja karismaattisen johtajan kuorossa on ollut tie myöhempien kuorojen luottolaulajaksi.
Sellainen olisi ylpeää olla!
fakta
Tapani Tirilä
Syntynyt 31.5.1947 Kokkolassa.
Perheessä puoliso Leila os. Ristiluoma ja tytär perheineen.
Kansakoulunopettaja Oulun
yliopistosta 1967, musiikinopettaja Sibelius-Akatemiasta 1979.
Kuoronjohtaja: Oulaisten Nuorisokuoro 1972–, Laaksojen Kamarikuoro Vox Ardens 1999–,
Välke-naiskuoro 2008–. Johti Pyhäjokilaakson Mieslaulajia koko sen toiminnan ajan. Oulaisten musiikkiviikkojen taiteellinen johtaja 1987–.
Huomionosoitukset: mm. Pro Musica -säätiön tunnustuspalkinto 2017, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi 2009, musiikkineuvoksen arvonimi 2008, Sulasolin Klemetti-palkinto 1989, Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen valitsema Vuoden kuoronjohtaja 2003.
Tapani Tirilän arjessa pianon ääressä kuluu nykyisin useampi tiima kuin ennen. Hän opiskelee uusia teoksia kuorojensa tarpeisiin, mutta luo myös itse ”pieniä tunnelmallisia lauluja” kuten Tirilä
sävellyksiään nimittää.
Artikkelin lähde Kaleva 31.05.2017.