Kuusi jokaiselle itsenäiselle vuodelle
Heidi Peltonen, teksti
teija soini, kuvat
Oulu
Oulu sai lauantaina uuden metsänalun, kun Hietasaarentien ja Holstinsalmentien risteyksen viereiselle aukealle istutettiin satapäinen kuusikko Suomen juhlavuoden kunniaksi. Tulevaisuuden kuusimetsä istutettiin vastapäätä tien toisella puolella olevaa, jo kolmenkymmenen vuoden ikään ehtinyttä ystävyyskaupunkien kanssa istutettua Rauhanmetsää.
Oulun kaupungin järjestämään kaikille avoimeen tapahtumaan virtasi tasaisesti puun istuttamisesta kiinnostuneita kaupunkilaisia. Kaupungin taimistopuutarhuri Jukka Raution mukaan iltapäivällä yhteen mennessä kuusista oli istutettu noin puolet.
– Kaikki nämä kuuset istutetaan, jos niitä jää yli tapahtuman jälkeen, niin istutamme loput itse, Rautio kertoo.
Juhlametsikköön istutettavat alle metrin mittaiset kuuset ovat Raution mukaan noin viisi vuotta vanhoja. Kaikki kuusentaimet on kasvatettu Oulun kaupungin omalla taimistolla Taskilassa.
– Halusimme istuttaa pohjoissuomalaiset kuuset, sillä ne ovat täällä kestävämpiä, Rautio kertoo.
Hietasaareen on tuotu sadan kuusen takaamiseksi myös muutama varakuusi.
– Aina voi mennä esimerkiksi oksia tai koko kuusi poikki, Rautio perustelee.
Juhlametsikköä merkkaamaan on pystytetty kierrätysmateriaalista valmistettu Tulevaisuuden kuusi -muistomerkki.
– Muistelisin, että kivi saattaa olla peräsin Otto Karhin puistosta, Rautio pohtii.
Oulun Kiviniemestä pyörälenkillään tapahtumaan poikenneet Pasi ja Anu Varhevaara sattuivat paikalle sattumalta.
– Olimme lehdestä huomanneet, että tällainen tapahtuma on tulossa. Ehdimme jo unohtaa koko
asian, kunnes pyöräilimme ohi ja päätimme osallistua, Pasi Varhevaara kertoo.
Varhevaarat kertovat, että heidän häissään kaikille vieraille jaettiin juhlan lopuksi pienet kuusentaimet.
– Ne taisivat olla mustakuusia, Anu Varhevaara pohtii.
Kuusien hidaskasvuisuus on tullut tutuksi myös Varhevaaroille.
– Siitä on jo kahdeksan vuotta aikaa, eivätkä ne ole vieläkään tämän kokoisia, Anu Varhevaara naurahtaa viitaten tapahtuman taimiin.
Heli ja Samu Metsäpellon kuusen istutuksella oli juhlavuoden lisäksi myös perheelle henkilökohtainen merkitys.
– Istutimme tämän kuusen ja voimme näyttää sitä tulevaisuudessa meidän nyt neljän kuukauden ikäiselle Hertta-tyttärellemme, Heli Metsäpelto kertoo.
Metsäpellot istuttivat kuusen tarkoituksella lähelle tietä.
– Tästä sen löytää varmasti ja sitä on helppo näyttää lapselle, Heli Metsäpelto perustelee.
Omalle kuusentaimelleen paikkaa kaivava Satu Vaskuri kertoo olleensa mukana istuttamassa tien toisella puolella olevaa Rauhanmetsää.
– Yritin myös kerran kasvattaa eräästä tapahtumasta saatua kuusentaimea omalla parvekkeellani, mutta se ei menestynyt, Vaskuri naurahtaa.
Koko perheen voimin kuusentaimia istuttamaan tullut Lehdon perhe kertoo, etteivät he ole aikaisemmin olleet istuttamassa metsää.
– Minä ja vaimo olemme ehkä olleet joskus teininä kesätöissä istuttamassa taimia, Tuomas Lehto muistelee.
Lehto kehuu, että puun istuttaminen hieno tapa viettää lauantaita.
– Tässä pääsee jättämään oman jälkensä lähiympäristöön, hän summaa.
Fakta
Tulevaisuuden kuusimetsä
Tulevaisuuden metsikön istutustapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia.
Tulevaisuuden kuusien istutustapahtuma oli osa juhlavuoden toista Luonnon päivää. Pohjois-Pohjanmaalla tulevaisuuden kuusia istutettiin Oulun lisäksi Raaheen.
Oulussa tulevaisuuden kuusimetsikkö sai paikkansa Rauhanmetsän vierestä Hietasaaren Holstinsalmentien ja Hietasaarentien kulmauksesta.
Tien toisella puolella sijaitsevan männyistä koostuvan Rauhanmetsän istuttaminen aloitettiin vuonna 1983. Viimeiset puut istutettiin 1988.
Juhlavuoden kuusien istutus juontaa perinteensä vuonna 1917 istutetusta Itsenäisyyden kuusesta.
Myöhemmin kuusia on istutettu esimerkiksi Suomen täyttäessä 50 vuotta vuonna 1967 Kotikuusina. Kotikuuset istutettiin kotipihoihin ja kesämökeille.
Juhlametsiä on istutettu Suomessa myös itsenäisyyden juhlavuosina 1987 ja 1977.
Kuusen kasvu nopeinta kesä-heinäkuussa
Suomessa puiden kasvukausi on erittäin lyhyt. Etelä-Suomessa paksuuskasvu alkaa tyypillisesti toukokuun loppupuolella, mutta Lapissa paksuuskasvu alkaa yleensä kesäkuun alussa tai Pohjois-Lapissa vasta kesäkuun puolivälin jälkeen.
Sekä eteläisessä että pohjoisessa Suomessa kasvu päättyy elokuussa.
Kuusen tilavuuskasvun huippuvuodet ovat vasta 60–70 vuoden iässä. Pituuskasvu on parhaimmillaan kuusen ollessa 25–50-vuotias.
Suomessa kuuset kasvavat tyypillisesti 25–30 metrin pituuteen.
Kuusi voisi saavuttaa jopa 250–400 vuoden iän, mutta talousmetsissä ne kaadetaan Etelä-Suomessa tyypillisesti 70–80-vuoden iässä ja Pohjois-Suomessa noin satavuotiaina.
Artikkelin lähde Kaleva 21.05.2017.