Kaupunkius ei innosta kaikkia
Antti Ervasti
Kempele
– Pieneltä kaupungilta tuntuisi, ja tämähän on vielä kahdessa osassa. Aina olen ihmetellyt pikku paikkakuntia, jotka julistavat itsensä kaupungiksi. Vaikea ajatella Kempelettä siihen joukkoon. Epäilyttävän tuntuinen juttu, tuumailee kempeleläinen Mikko Ranta istuskellessaan Zeppelinin keskusaukiolla kempeleläisen Raili Raittisen ja entisen kempeleläisen Seppo Määtän kanssa.
Heitä puhuttaa 18:n valtuutetun allekirjoittama edellisiltainen valtuustoaloite, jossa esitetään Kempeleen kunnan muuttamista kaupungiksi. Perusteina sille ovat muun muassa kasvava, 20 000:ta asukasta lähestyvä väkimäärä ja muutenkin monipuolinen kehitys elinkeinoissa ja palveluissa.
Pari vuotta sitten Kajaanista Kempeleeseen muuttanut Mari-Annukka Kumpula puolestaan pitää aloitteesta. Hän uskoo, että Kempeleen muuttaminen kaupungiksi nostaisi paikkakunnan asemaa itsenäisenä, hyvien palvelujen tuottajana.
– Tykkään siitä, että Kempele ei kuulu Ouluun, kuten kävi Haukiputaalle ja Oulunsalolle. Täällä on täydelliset palvelut, eikä minunkaan tarvitse käydä lainkaan asioimassa Oulussa, hän perustelee.
Kempeleläinen Volmari Gärding sanoo asuneensa kaupungissa eikä kaipaa kaupunkilaisuutta elämäänsä. Kuntana Kempeleessä palvelut riittävät, eikä muutosta tarvita. Hänen lapsenlapsensa, Oulunsalossa asuva Topi Kiljander on samoilla linjoilla: Kempele ei tarvitse turhaa titteliä.
– Eihän se tuo kaupungiksi haluaminen ole yksimielistä täällä, vaan osa valtuutetuista on muutoksen takana, Gärding huomauttaa.
Väkiluku voisi olla painavakin peruste Kempeleen kaupungiksi muuttamiselle. Pohjois-Pohjanmaalla kaupungeiksi itseään nimittävistä paikkakunnista vain Oulussa ja Raahessa on enemmän asukkaita kuin Kempeleessä.
Maakunnan väkiluvultaan pienin kaupunki on 5 400 asukkaan Pyhäjärvi. Yli 7 000 asukkaaseen yltävät kaupungit Haapajärvi, Haapavesi ja Oulainen.
Kovin usein ei Pohjois-Pohjanmaalla muututa kunnasta kaupungiksi. Tuorein tapaus on Pudasjärvi vuonna 2004, mille aikoinaan vähän naureskeltiinkin. Väkiluku oli tuolloin vajaassa kymppitonnissa mutta kovassa laskussa. Nyt asukasluku on reilut 8 000.
– Tulin Pudasjärven kaupunginjohtajaksi neljä kuukautta kaupungiksi muuttumisen jälkeen. Sillä oli selvä henkinen merkitys. Se paransi paikkakunnan ilmapiiriä ja asennetta tiettyyn määrään asti. Toisaalta asialla oli helppo lyödä toista, ja seurasi myös krapulavaihe. Jos alkuinnostus olisi jatkunut pidempään, sillä olisi voinut olla enemmänkin merkitystä, vuoteen 2008 saakka kaupunginjohtajana työskennellyt Pauli Harju sanoo.
Kuusamo vaihtoi statusta vuonna 2000, ja huvittuneita reaktioita sekin aikoinaan herätti. Väkeä Kuusamossa on nyt yli 15 000, mutta määrä on ollut selvässä laskussa tällä vuosituhannella.
Vuosina 1997–2003 kunnan- ja kaupunginjohtajana toiminut Kyösti Tornberg kertoo olleensa vaikuttamassa muutokseen.
– Silloin aika oli eri, ja kaupungiksi muuttuminen vahvisti Kuusamon asemaa Koillis-Suomen keskuksena. Samaan aikaan keskusteltiin aluekeskuksista, jonka aseman Paavo Lipposen (sd.) hallitus Kuusamolle sitten myönsikin.
Tornberg korostaa, että päätös muuttua kaupungiksi oli oikea ja äärimmäisen tärkeä, kun se sidotaan omaan aikaansa.
– Nyt tilanne on toinen. Kuusamon malli ei varmaan enää sovellu suoraan mihinkään muualle.
Artikkelin lähde Kaleva 24.05.2017.