Kauniita rouvia ja pulleita utareita
Jenni Naumasen navettakuvat.
persoonalliset lehmäntissit.
Eeva Kauppinen tekstit // Jarmo Kontiainen kuvat
Kulttuurikeskus Pohjantähden pihalla seisoo kevätauringossa vettä tippuen neljä ihmistä isompaa veistosta. Ne on vasta hiissattu trukilla hangesta ylös ärräpäiden kera ja siirretty peräkärryllä taiteilija Kari Tykkyläisen pihalta Pudasjärven teollisuusalueelle.
Madonnamaiset mutta rujot hahmot ovat syntyneet lasikuidusta, mallinukeista, naamioista ja värikkäistä kankaista.
– Tällä naisella on tummaihoisen Sophia Lorenin kasvot ja sylissä valkoihoinen lapsi. Jos veistokselta vaikka katkeaa jalka, se ei haittaa. Nämä edustavat inhorealismia.
Tykkyläinen kertoo, että uudet työt ovat monikulttuuriveistoksia, joita hän aikoo tehdä 25 kappaletta. Ne kielivät taiteilijan reaktiosta maahanmuuttaja-debatteihin ja Afganistanin sodan kokeneiden sotilaiden järkyttäviin silminnäkijäkertomuksiin pienokaisten raiskauksista ja muusta.
Yhden ylvään hahmon kädet on kahlittu kettingillä, jossa roikkuu verenpunainen riepu.
– Rätti kiinnitettiin kuljetusta varten. Mutta jääköön paikalleen, taiteilija hymähtää.
– Tarkoitus on panna veistokset kerralla rekkaan ja viedä johonkin kaupunkiin puistoon päiväksi näytille ja sitten siirtää. Tampere on jo kiinnostunut.
Tykkyläisellä on monta titteliä ja lempinimeä: Siuruan kansantasavallan päämies, Siuruan Rubens ja YouTube-julkkis. Tykylevitsinä hän on julkaissut jo noin 3 200 YouTube-videota, joilla on yhteensä 33 miljoonaa katselukertaa.
Videot syntyvät spontaanisti, hetken lapsina.
– Videoita tulee nyt viikoittain, kun on ollut muutakin kiirettä. Kesällä ruukaan tehdä niitä päivittäin. Minähän saatan tehdä videon vaikka makkaraperunan teosta, Tykylevits sanoo.
– Tänä aamuna tehtiin video, kun lastasin näitä uusia veistoksia peräkärryyn. Homma vastusti, kun trukilla piti nostaa. Noiduin, ja puolisoni Marja-Leena kuvasi. Siitä saatiin varmaan semmoinen ukkovideo. Ukot tykkää, kun joku noituu ja on tuskaista.
Lastaustaltiointi sai nimekseen Taiteilijan taistelua.
Tykkyläisen mukaan hänellä on yhäkin hirveästi ylimääräistä energiaa. Koko ajan pitää paljastaa itseään.
Uudet veistokset toivottavat katsojat tervetulleiksi Pohjantähden näyttelytiloihin, missä avautui torstai-iltana näyttely Kaunottaria ja utareita. Sisältö on nimensä mukainen. Seinillä vuorottelevat Kari Tykkyläisen kuvat Pudasjärven kotirouvista ja Jenni Naumasen otokset omien lehmien utareista.
Kuvien naiset ovat Tykkyläiselle malleja ja muusia.
– He antavat minulle voimaa. Eivät ole semmoisia ilikeitä ihmisiä, eivätkä pyri hallitsemaan, taiteilija kuvaa.
Yhteisnäyttelyn julisteessa yläasteella kuvaamataidon opettajana toimineen Tykkyläisen entinen oppilas Jenni Naumanen istuu yöpaidassa navetan portaalla ja Tykkyläinen itse pitkäkarvaisena sessuna hänen vierellään.
– Tämä taiteilijan elämä on semmoista koiran elämää, Tykkyläinen selittää.
– Jenni voisi olla kuvassa vaikka joku EU:n tai kulttuurin virkanainen, joka taluttelee meitä taiteilijoita.
Tykkyläinen löysi Jennin navettakuvat Facebookin kautta.
– Mieletön silmä tuolla tytöllä. Se ottaa hienoja kuvia lehmän utareista, hän kehaisee.
– Me asutaan molemmat korpikylillä. Kannustetaan, ei sitä tiedä mihin se vielä johtaa. Täällä Pudasjärvellä ulosottomies on ollut minun suurin kannustajani koko 40 vuoden ajan.
Kaunottaria ja utareita on esillä kulttuurikeskus Pohjantähdessä Pudasjärvellä heinäkuulle saakka.
FAKTA
Kari Tykkyläinen
Kuvanveistäjä, videotaiteilija, muusikko. Syntynyt Enossa Pohjois-Karjalassa 1953. Asuu Yli-Siuruan kylässä Pudasjärvellä.
Puoliso tekstiilitaiteilija Marja-Leena Tykkyläinen.
Opinnot: Ylioppilas Karjasillan koulu 1973. Kankaanpään taidekoulu 1976–1979.
Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen.
Palkinnot: Nuorten näyttelyn dukaattipalkinto, Helsinki 1984.
Julkaissut YouTubessa yli
3200
videota käyttäjätunnuksella Tykylevits. Videoilla on yhteensä yli 33 miljoonaa katselukertaa.
Puoluetoiminta: Kuudetta kautta Pudasjärven kaupunginvaltuustossa: viisi kautta perussuomalaisten riveissä ja tammikuusta 2017 vihreiden edustajana. Vihreiden Pudasjärven osaston puheenjohtaja.
Taiteilijaeläkkeellä vuoden 2017 alusta.
Tykkyläinen
opastaa ITE-veistäjiä Kierikissä
Kierikin kivikauden kylässä Yli-Iissä järjestetään kaikille avoin veistosleiri 17.–21.6.2017. Leiri toimii mestari–harrastaja-pohjalta. Vetäjänä on taiteilija Kari Tykkyläinen.
Teemana ovat moottorisahalla ja kaikilla muilla puun veistämiseen sopivilla välineillä tehtävät ihmistä esittävät veistokset.
Kurssi ITE kivikaudessa on avoinna yleisölle 19.–21.6. Tapahtuma huipentuu veistoskilpailuun ja palkintojen jakoon 21.6.
Töitä arvioimassa ovat ammattitaiteilijat ja taidealan tuntijat. Kolme parasta työtä palkitaan. Yksi töistä jää Kierikkiin.
Osanottajamaksu on 50 euroa, joka sisältää esimerkiksi veistospuut.
Ilmoittautumiset viimeistään 15.5. sähköpostilla: asiakaspalvelu@kierikki.fi tai riittajohanna.laitinen@msl.fi.
Järjestäjät ovat Kierikkikeskus, Kierikki ry ja Maaseudun Sivistysliitto. Leiriä on tukenut Valto Pernun säätiö.
Yhtä aikaa veistosleirin kanssa järjestetään myös Hyvän mielen paikat -hankkeen Pajuveistoksia KAAOStekniikalla -kurssi.
”Ukot tykkää, kun joku
noituu ja on tuskaista.”
Someen selfie-kuvia omista lehmistä
Kaunottaria ja utareita on Jenni Naumaselle (s. 1986) esikoisnäyttely. Homma ratkesi, kun hän laittoi Facebookiin kännykällä ottamansa kuvan lehmistä.
– Kari Tykkyläisen idea oli saada kaunottarien oheen näitä utareita, Naumanen kertoo.
Lukion jälkeen Jenni Naumasesta tuli maatalousyrittäjä. Pudasjärven Hetejärvellä sijaitsevalla tilalla on 22 lypsävää.
– Laitan Instagramiin paljon kuvia henkilökohtaisesta elämästä ja työstä. Nehän ovat lähes sama asia, kun ollaan työssä seitsemän päivää viikossa.
Islannissa on noussut supersuosituksi nuoren tytön blogi maatilalta. Jenni Naumanen ottaa eläinkuvia arkiaskariensa lomassa.
– Meillä nuoremmilla tuottajilla on innostus näyttää kaikille, mitä me tehdään, Naumanen toteaa.
– Tästä se tuote saadaan, mitä myydään. Itse lypsän kaksi kertaa päivässä. Kyllähän siinä tulee käsiteltyä utareita: esikäsittelyt, jälkikäsittelyt ja itse lypsy.
Eläinrakas Naumanen kertoo ottavansa navetassa myös selfie-kuvia lehmien ja vasikoiden kanssa.
– Ja kyllä ihmiset tykkäävät. Näkevät, mistä maito tulee.
Yleensä lehmistäkin otetaan enimmäkseen naamakuvia. Nyt ovat utareet lähikuvassa.
– Ehkä ammattilaiset – lypsykarjatilalliset ja jalostussuunnittelijat – huomaavat, että olen kuvannut vähän erikoisempia utareita. Nämä eivät ole kaikki oppikirjamallin tai maatalousnäyttelyn utareita. Näissä on pieniä virheitä. Love-nimisellä lehmällä on mustat vetimet. Milka heruttaa liian herkästi maidon.
– Eläinten kuvaaminen on lähellä sydäntä. Ensimmäinen näyttelystä tuli nyt tämmöinen tissigalleria, Naumanen nauraa.
Artikkelin lähde Kaleva 07.05.2017.