Katseet korkeuksista kadulle
Hanna Perkkiö
Ylivieska
Toistakymmentä vuotta jatkunut väkiluvun kasvu ja kaupan keskittyminen näkyvät Ylivieskan kaupunkikuvassa. Samalla kun liikerakentaminen on autokauppojen vanavedessä painottunut radan toiselle puolelle, kerrostalorakentaminen tuo asukkaita keskustaan.
Tällä vuosikymmenellä ydinkeskustaan ja sen liepeille on noussut keskimäärin yksi uusi kerrostalo joka vuosi. Vuosina 2014–2016 kaupunkiin valmistui 106 uutta kerrostalohuoneistoa. Samassa ajassa asuntokanta karttui 93 rivitalohuoneiston ja 137 pientalohuoneiston verran.
Uusimpia hankkeita on Rakennusliike Somero Oy:n kuusikerroksinen asuinkerrostalo, joka toteutuessaan nousee Kirkkopuiston lähelle ensi vuonna. Toimitusjohtaja Vesa Someron mukaan väkimäärän kehitys ja asuntokannan uusiutuminen ovat asioita, joita rakentaja seuraa tiiviisti.
– Trendinä on, että ikääntyvät muuttavat keskustaan helpomman asumisen vuoksi. Kysyntää on laadukkaille ja esteettömille asunnoille, joihin voidaan tarjota myös erilaisia ikäihmisten palveluja.
Someron mukaan kysynnästä kertoo jo se, että ensimmäisenä ennakkomarkkinointipäivänä lähes puolet asunnoista varattiin. Hän näkee Ylivieskan erona muihin alueen paikkakuntiin sen, että pienemmätkin asunnot myyvät.
– Trendi on sen suhteen toinen kuin kymmenen vuotta sitten. Myös suunnittelun avulla saadaan nykyään neliöt yhä tehokkaammin käyttöön.
Kerrostalot eivät ole Ylivieskassa ainoa asia, joka muokkaa kaupunkikuvaa.
Uudesta kirkosta odotetaan maamerkkiä, ja aloittava valtuusto saanee kiistakapulakseen yhä kaavaa vailla olevan VR:n kasarmialueen.
Seuraavaksi mullistuu kuitenkin asemanseutu, jonne ensi vuoden aikana rakennetaan kevyen liikenteen alikulku. Liikennevirasto rahoittaa raiteille vievän osuuden osana ratapihan kunnostusta, ja loppuosuus tulee kaupungin maksettavaksi. Tämän hetken kustannusarvio on noin 1,5 miljoonaa euroa, joka tulee valtuuston hyväksyttäväksi.
– Jos alitus toteutuu kokonaisuudessaan, se parantaa liikkuvuutta keskustan ja radantakaisen alueen välillä. Samalla voidaan odottaa, että nyt vajaakäytössä oleva alue aktivoituu, kaupunginarkkitehti Risto Suikkari toteaa.
Hänen mukaansa myös ydinkeskustaa täytyy kehittää liikekeskuksena, mutta samalla se halutaan pitää asuttuna. Tavoitteena on myös tehdä jalankulusta entistä houkuttelevampaa.
– Yrittäjät tuovat usein esiin huolen autopaikoista, mutta toisaalta viihtyisä jalankulkuympäristö palvelee myös yrityksiä.
Keskustan yrittäjät itse käärivät viime kesänä hihat ja värittivät katukuvaa useilla tempauksilla. Tänä vuonna samaa asiaa ajaa kaupunkisisustaminen, joka on osa Pohjois-Pohjanmaan liiton Kaapo-hanketta.
– Katujen varsille tuodaan istutuksia, ja kadunvarsipaikoitusta parannetaan, Suikkari mainitsee esimerkkeinä.
Uusista hankkeista huolimatta tehtävää keskustassa riittää. Katujen huono kunto ja tyhjät liiketilat pistävät silmään.
Tyhjäkäytöllä on ollut myös keskellä parasta ydinkeskustaa ammottava niin kutsuttu pankkiaukio, jonka kortteliin etsitään parhaillaan toimijaa.
Yksi Ylivieskan keskustan solmukohdista on Asemakadun ja Valtakadun risteys, johon kaavaillut liikennevalot ovat viivästyneet valitusten vuoksi.
Asemakadun jatkeeksi suunniteltu kevyen liikenteen alikulku yhdistäisi ydinkeskustan ja radantakaisen alueen.
Ylivieskan Kotikutomon yrittäjä Riitta Mäkynen toivoo keskustaan lisää vihreyttä ja viihtyisyyttä. Viime kesänä katuun maalattu räsymatto on talven jäljiltä yhä tallella.
Artikkelin lähde Kaleva 07.05.2017.