Hitaasti hidastuva

Pohjois-Suomen verojohtaja Jukka Kauppila on pieni fysiologinen ihme. Kyllä, hänenkin aikansa heikkenevät, mutta suhteellisesti erikoisen vähän ikään nähden.

Yleisurheilu

29. Terwamaraton

Kai Nevala

Oulu

Johtaja on liikkunut töihin kuten lähes päivittäin. Hän on juossut Tuiran kodistaan Torikadun verotoimistoon hieman kiemurrellen, joten matkaa on tullut noin viisi kilometriä.

Sama toistuu päivän päätteksi.

Siinä välissä Jukka Kauppila johtaa yli 300 hengen organisaatiota Pohjois-Suomen toimiston verojohtajana.

Vaikka 59-vuotiaan Kauppilan olemus huokuu huippukuntoisuutta, hän ounastelee, että harvat hänen alaisistaan tietävät tarkkaan hänen juoksuharrastuksestaan.

Ehkä meidän kaikkien olisi syytä tietää Kauppilasta, sillä ainakin kaksi oululaista on voittanut 10 000 metrin Euroopan mestaruuden. Juha Väätäinen oli oululainen vuoden 1971 Helsingin EM-kisojen aikaan ja vuonna 2012 Jukka Kauppila kiristi Euroopan mestariksi Puolassa – toki 55-vuotiaiden sarjassa.

Yhteistä Ynnin miehille oli pitkä kiri.

Verojohtajalla on kymmenkunta EM- ja MM-mitalia vetaraanisarjoista. Tänä vuonna hän on siirtynyt 60-vuotiaiden sarjaan, jonka SE-tulokset odottavat rikkoutumistaan.

Suomen ennätykset ovat vaarassa monella matkalla.

– Maililta maratonille, Kauppila muotoilee ilman mitään pöyhkeyttä äänessään.

Ihmisen ruumiin rappeutuminen alkaa kolmikymppisenä. Myös juoksijan vauhti hidastuu iän myötä vääjäämättömästi, vaikka treeni olisi kuinka laadukasta tahansa.

Kauppila ei tee poikkeusta, mutta pieni fysiologinen ihme hän on, sillä miehen askeltahti hyytyy huomattavasti verrokkiryhmää hitaammin.

– Ikääntyessä nopeuden väheneminen on rajua. Se on luonnonlaki, Kauppila sanoo.

Kun mies ei enää päässyt Ouluhallissa 3 000:ta metriä kymmeneen minuuttiin, hän ihmetteli, miten ihmeessä se on mahdollista. Muut voisivat lähinnä äimistellä, miten on mahdollista, että kuusikymppinen pystyy juoksemaan 3 000 metriä kymmeneen minuuttiin.

Treenaaminen on äärimmäisen helppoa, hän toteaa.

– Pitää riittävän monipuolisesti rasvata eri ominaisuuksia ja antaa elimistölle riittävästi aikaa sopeutua eli levätä, hän kiteyttää.

Kauppila juoksee vuodessa noin 3 600 kilometriä. Arkena lenkit aloittavat ja päättävät työpäivän, lauantaina on yleensä vauhtijuoksun tai -leikittelyn aika ja sunnuntaina ohjelmassa on parin tunnin pitkä hidasvauhtinen lenkki.

– Määrät ovat selvästi pienemmät kuin monilla muilla parhailla MM- ja EM-tasolla.

Kauppilan yksi salaisuus voi olla se, ettei hän ole juossut itseään fyysisesti ja henkisesti piippuun. Vaikka Kauppila on liikkunut koko ikänsä, veteraanikilpailut hän aloitti vasta viisikymppisenä.

Valitettavasti, Kauppila vastaa. Kyllä, vero- ja työasiat pyörivät mielessä myös lenkillä.

Mutta kun mies pääsee kansainvälisten kisojen kokoontumishuoneeseen ja lähtöviivalle, verot unohtuvat.

– Kun numerolappu lyödään rintaan, homma on ihan yhtä totista kuin nuorilla. Psyyken pitää kestää, kun ihmiset ovat vahtimassa kellojen kanssa. Se on kiehtova kokemus.

Kauppilan arvokisojen saldo on vakuuttava ja huipputuloksia löytyisi pitkä lista. Nostetaan yksi esiin: maantiekymppi 55-vuotiaiden sarjassa aikaan 34.17.

– Siinä kasvavalle nuorisolle tavoitetta, hän naurahtaa.

Maratonkeräilijä mies ei ole. Yksi tulee kuitenkin lisää lauantaina, kun Kauppila juoksee Terwamaratonin talkoohengessä kolmen tunnin jäniksenä. Se on kymmenisen minuuttia hitaampaa kuin hänen huippuvauhtinsa.

– Ei se ole minulle läpihuutojuttu. Kolmen tunnin vauhdilla voisi saada MM-mitalin, hän laskee.

Miten juostaan hyvä maraton?

– Varmin tapa pilata maraton on aloittaa liian kovaa. Olen sitä mieltä, että paras tulos tulee, kun pystyy hieman kiristämään loppua kohti. Samalla kokemuksesta saa miellyttävän, Kauppila vinkkaa.

Kauppila liikkuu myös hiihtämällä ja pyöräilemällä. Hän ei halua mystifoida juoksemistaan tai korottaa sitä elämää suuremmaksi filosofiaksi. Mitaleista ja ennätyksistä huolimatta se on hänelle ennen kaikkea terveysliikuntaa.

– Se on vain elämäntapa ja tottumus, raakaa raatamista. En tiedä mistään euforiasta. Joskus olen toki miettinyt, mitä tapahtuisi, jos en pystyisikään juoksemaan.

Fakta

Yli 2 000 juoksijaa

Terwahölkkä ja -maraton juostaan jo 29. kerran. Ennakkoon tapahtumaan ilmoittautui 1 840 juoksijaa, joista maratonille 237, puolimaratonille 987 ja kympille 616.

Järjestäjät odottavat noin 250–400 jälki-imoittautumista, joten osallistujamäärä nousee todennäköisesti yli 2 000:n.

Kisakanslia ja maali sijaitsevat Raatin stadionilla. Lähtö tapahtuu Raatintieltä. Lisäinfoa tapahtumasta löytyy osoitteesta www.terwamaraton.fi.

Lähtöajat

11.00 Maraton, startti1: juoksijoille, joilla ennakoitu loppuaika on yli viisi ja puoli tuntia.

11.15 Terwakymppi.

12.00 Maraton ja puolimaraton.

Kympin Suosikit

Terwakympin naisten matkan ylivoimainen ennakkosuosikki on Rovaniemen Lapin arvokisajuoksija Johanna Peiponen.

Miesten matkalle ykkösnimenä starttaa Oulussa opiskeleva Joensuun Katajan Arttu Vattulainen, joka on Kalevan kisojen 10 000 metrin mestari vuosilta 2015 ja 2016.



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 19.05.2017.