Grafiikan ainutlaatuisuus viehättää
Mervi ja Ismo Sirénin taideharrastusta.
Pia Kaitasuo, teksti
Jukka Leinonen, kuva
Ensin oli Selkä. Sitten Eeva.
Oululaisten Mervi ja Ismo Sirénin taidekokoelma, grafiikkaa kaikki tyynni, sai alkunsa häälahjaksi saadusta Juho Karjalaisen työstä.
– Kaikki sisarukseni saivat vanhemmiltani häälahjaksi ryijyn. Meillä oli jo sellainen Mervin suvun peruja, joten ehdotimme, että saisimme ostaa jonkin teoksen ryijyn sijaan, Ismo Sirén selittää.
– Taiteilija itse vedosti työn, ja se oli viimeinen, jonka laatasta sai.
Miten osuva symboliikka yhteiselle taipaleelle!
Kuvataide on Sirénien yhteinen kiintymyksen kohde. Kulttuuri on muutoinkin lujasti läsnä pariskunnan arjessa: Mervi on Oulun normaalikoulun musiikinopettaja ja Ismo Oulu Sinfonian ykkösviulisti.
Karjalaisen Selkä-teoksen, samoin kuin Kari Tervon Eevan, Sirénit olivat nähneet Kalevan taidegallerian näyttelyissä. Ne etsittiin käsiin heti, kun se taloudellisesti oli mahdollista.
– Meillä ei ollut nuorenparin kodissamme aluksi sohvaa tai kunnon ruokapöytää, mutta hyvää grafiikkaa kyllä, Ismo muistelee.
Sirénit ovat keskittyneet suomalaistaiteilijoihin. Aikaperspektiivi sen sijaan on runsas.
– Mitä tahansa ei osteta, esimerkiksi jonkun töitä vain pelkän taiteilijan nimen tai arvostuksen perusteella, Mervi toteaa.
Työn on oltava ”oma”, aiheen mieluisa.
– Saatamme etsiä jonkun töitä kauankin, jos kädenjälki miellyttää meitä. Jos tarjolla on vedos, jonka aihe ei ole mieluisa, emme osta sitä, Ismo kertoo.
Miksi nimenomaan grafiikkaa?
Kumpikin sanoo kokevansa sen tekniikan haasteellisena niin taiteilijan kuin taiteen kokijan kannalta.
– Kuvaa katsoessa löytää aina uutta, Mervi määrittelee.
– Grafiikassa kiehtoo sen ainutkertaisuus: öljymaalauksen voi aina maalata päälle, mutta laatan kaivertaa vain kerran, Ismo täydentää.
Siréneillä on selvä työnjako.
– Mervi on meistä se, joka perehtyy tarkemmin teosten tekniikoihin, Ismo kommentoi.
– Minä haluan pysytellä sellaisesta irti, koska musiikin suhteen on pitänyt olla aina niin analyyttinen.
Mervi Sirén haaveili kuvataiteilijan urasta. Se jäi, mutta on ollut yksi tärkeistä harrastuksista. Omaa grafiikkaa on sitäkin kokoelmissa.
Ismo ei ihan ole irti visuaalisesta luomisesta: hän suunnittelee design-paitoja, jotka valmistuvat kodin kellarin työtilassa.
Jotain on tullut osaksi kokoelmaa muiden kontaktien myötä.
– Ollessani Oulun musiikkijuhlien taiteellisena johtajana tilasin aina jonkin teoksen kullekin festivaalille. Sitä kautta Hannu Väisäsen Verklärte Nacht päätyi seinällemme, Ismo kertoo.
Löytöretket gallerioihin ovat silti olennaisen tärkeitä.
– Kumpikin vaeltelee ja tutkii. Sitten vertailemme, mitä jäi mieleen. Hyvin usein ne ovat samoja teoksia, Mervi selittää.
Joskus mieltymykset eivät kohtaa, mutta siitäkin päästään yli. Rakkaus on pitkämielinen ja lempeä -toteamus soveltuu tämän parin kohdalla taidehankintoihinkin.
Ismo hakee jostain kulman takaa nopeasti malliesimerkin: Katja Tukiaisen teoksen pinkki estetiikka ja polka gris -tangosta muistuttava puna-valkoraitainen kehys kieltämättä saattavat jakaa makua.
Outi Heiskasen Maitoa-vedoksen Sirénit näkivät savonlinnalaisgalleriassa. Savonlinna on ollut totuttu kesäkohde, sillä Ismo on soittanut Oopperajuhlien orkesterissa vuodesta 1987 lähtien.
– Mervi ei siitä innostunut, mutta ostin sen salaa ja pidin jemmassa. Annoin sen sitten hääpäivälahjaksi.
Hugo Simbergistä on tullut tärkeä osa kokoelmaa. Aluksi tarjolla olleista jälkivedoksista haluttiin piru-aiheiset, sitten henkilöhahmot ja viimein myös muut aiheet, kuolema ja maisema.
Simberg osoittautui monella tapaa kiehtovaksi. Sirénit ovat etsineet taiteilijasta tietoa monista lähteistä.
– Suvun kartanosta kertova Niemenlautta-kirja on ollut tärkeä. Sen avulla olen alkanut nähdä teokset sarjana, Mervi kertoo.
– Vien oppilaitani katsomaan Simbergejä. Piirtäminen ja sarjakuva ovat heille luonnollinen tapa ilmaista, ja uskon, että he osaavat lukea vedoksista Hugon tarinaa.
Simbergit, 24 kaikkiaan, ovat nyt siirtyneet Sirénien ruokailuhuoneen seinältä Oulun taidemuseon Kaari-tilaan, jossa ne ovat nähtävissä samanaikaisesti Ateneumin kokoelmia esittelevän itsenäisyyden juhlavuoden kiertonäyttelyn kanssa.
Amanuenssi Elina Vierulla oli tieto tästä kokoelmasta ja ajatus sen saamisesta näytteille jossain vaiheessa.
– Itsenäistymisen vuosi oli myös Simbergin kuolinvuosi, Ismo toteaa näyttelyn ajoituksesta.
Siréneitä puhuttelee Simbergin elämässä ja taiteessa nimenomaan se, miten tämä joutui hakemaan hyväksyntää suomalaisessa taidemaailmassa muun Euroopan noteeratessa taiteen todella korkealle.
– Ateneumin kiertonäyttelyssä ei ole yhtään Hugo Simbergin työtä, Ismo huomauttaa.
Suomalainen elegia. Hugo Simbergin grafiikkaa Ismo ja Mervi Sirénin taidekokoelmasta 13.5.–17.9. Ismo Sirén kertoo kokoelmasta ja Simbergistä sunnuntaina 14. 5. kello 14 alkaen.
fakta
Hugo Simberg
1873–1917.
Taidemaalari ja graafikko.
Akseli Gallen-Kallelan oppilas. Toi hänen ohellaan symbolismin ajatuksia suomalaiseen taiteeseen ja kokeili rohkeasti uusia taidesuuntia.
Tunnettu erityisesti piru- ja kuolema-aiheisista töistään.
Tampereen tuomiokirkossa olevat teokset ovat parhaiten suomalaisten mielissä: Haavoittunut enkeli valittiin Ateneumin äänestyksessä vuonna 2006 Maamme taluluksi.
Sirénien vinkit
1 Älä lannistu, jos ihastut teokseen, johon käteisvarasi eivät ihan riitä. Neuvottele rahoituksesta gallerian tai taiteilijan kanssa. Taidetta voi hankkia osamaksulla.
2 Taiteelle sopivat kaikki paikat kodissa ei vain ne, jotka ovat julkisia. Jos olet paljon keittiössä, vie taidetta sinnekin.
Oululaiset Mervi ja
Ismo Sirén keräävät
grafiikkaa.
Heidän harvinaisuuksia sisältävä Hugo Simberg -kokoelmansa tulee esille Oulun taidemuseoon
tänään lauantaina.
Artikkelin lähde Kaleva 13.05.2017.