Eloa naapurustoon
yhdistys aktivoi ihmisiä ja puolustaa palveluja. Jäsen-
hankinta on työlästä.
Panu Sivula
Oulu
Ritaharjun monitoimitalossa juhlittiin keskiviikkoiltana 1-vuotissynttäreitä. Ritaharjun asukasyhdistys on nuori, pirteä – ja toistaiseksi vielä varsin pieni. Täytekakkua oli varattu sadalle, mutta joka palalle ei ollut ottajaa.
– Jäseniä on tällä hetkellä 25. Vuoden loppuun mennessä tavoittelemme sadan jäsenen rajan rikkoutumista, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Attila György.
Yhdistys toimii Kaijonharjun suuralueella. Toisaalla on hyvätuloisten asuttama Ritaharju, toisaalla vähävaraisempien Kaijonharju, György luonnehtii alueen moni-ilmeisyyttä. Ritaharjun asukasyhdistys toimii Györgyn mukaan myös kaijonharjulaisten hyväksi.
Lähiviikkoina asukasyhdistyksen ohjelmassa on mammapiiriä, lauluiltaa, kaupunkiviljelypäivää, eläinpuistoreissua ja grillausta. Useita vuosia Ritaharjussa asunut Anssi Lautamo kehuu nuoren yhdistyksen aktiivisuutta ja toivoo, että se voi edistää yhteisöllisyyttä nopeasti kasvavalla asuinalueella.
Lautamon mukaan asukasyhdistyksen joukkovoimaa tarvitaan myös alueen palveluiden, kuten Kaijonharjun terveysaseman, puolustamiseen.
Toppilasta Ritaharjuun pari vuotta sitten muuttanut Tanja Matkaselkä toimii uuden asukasyhdistyksen sihteerinä. Hän kehuu asuinaluettaan turvalliseksi ja lapsiperheelle sopivaksi. Palvelujen kirjo voisi olla laajempikin, muun muassa apteekki puuttuu.
– Ärsyttää, jos neuvolapalvelut siirtyvät Kaijonharjusta Tuiraan.
Ritaharjun erityispiirre on kova kasvu, palvelut eivät pysy perässä, kuvaa asukasyhdistyksen juhlassa puhunut Jari Laru, Oulun lähidemokratiatoimikunnan puheenjohtaja ja Jäälin asukasyhdistyksen puheenjohtaja.
Asukasyhdistykset elävät Larun mukaan murrosaikaa. Työllistäminen asukastupiin on vaikeutumassa ja vapaaehtoiset kuormittuvat.
Asukkaiden aktivoiminen on nettiaikana työn takana.
– On valtava haaste saada ihmiset mukaan, maksamaan jäsenmaksu ja osallistumaan kokouksiin.
Ritaharjun yhdistys tarvitsisi asukastuvan kaltaisen paikan, jossa väki voi kokoontua päiväsaikaan. Sellaista näyttää olevan vaikea järjestää ainakaan kovan oppilaspaineen alla elävän koulun kyljestä.
Ritaharjulainen Kari Hannula huomauttaa, että asuinalueella ei ole kapakkaakaan, jossa tapaisi ihmisiä.
Talvikankaalla asukastuvalle on varattu tila koululta, samoin on tehty Hiukkavaaran suunnitelmissa.
– Koulujen monikäyttöisyyttä tulee lisätä, Laru sanoo.
Artikkelin lähde Kaleva 04.05.2017.