Asuntoja Lasaretin arvo- alueelle

Kulttuurihistorialliseen ympäristöön suunnitellaan täydennysrakentamista.

Kaavamuutos alkuun, arkkitehtuurikilpailu käynnissä.

Liisa Laine

Oulu

Myllytulliin kuuluvassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Lasaretinsaaressa uusi ja vanha on onnistuttu yhdistämään poikkeuksellisen hyvin. Näistä ansioista se on jopa palkittu.

Nyt aluetta halutaan täydentää yhtä ansiokkaasti.

Viime viikolla polkaistiin käyntiin arkkitehtuurikutsukilpailu asunto- ja toimistorakennusten suunnittelusta ja tiistaina yhdyskuntalautakunta päätti Lasaretinsaaren asemakaavanmuutoksen aloittamisesta.

Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt alueen maanomistaja Hengitysliitto ry. Rakennusteho Group Oy on tehnyt maanomistajan kanssa esisopimuksen alueesta.

Tavoitteena on kehittää aluetta korkeatasoisena ja viihtyisänä keskustaan tukeutuvana asunto- ja työpaikka-alueena.

Alue on oululaisittain poikkeuksellisen merkittävä.

Arkkitehtuurikilpailun palkintolautakunnassa on siksi myös museon edustaja katsomassa kulttuurihistoriallisten arvojen perään.

– On hyvä, että tästä on kilpailu menossa, jolloin voisi kuvitella, että tästä voisi tulla vähän erilaisia ehdotuksia ja silloin jury voi katsoa, mikä niistä on sopivin. Kilpailuohjelmassahan todetaan, että arvokas ympäristö tulee säilyä, toteaa kulttuuriperintötyönjohtaja Pasi Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan museosta.

– Aluetta pitää pystyä katsomaan myös kymmenien vuosien päästä ja olla vielä ylpeä siitä. Vaatimukset ovat kovat!

Kovalaisen mukaan paikka ei missään tapauksessa ole helppo.

Täydennysrakentamista suunnitellaan kanavanvarteen ja uudisrakennuksen taakse Tuiran suuntaan.

Kovalaisen mielestä ainakin periaatteessa rakentaminen niille paikoille on mahdollista, mutta se vaatii todellakin hyvää suunnittelua.

– Vaikein kohta on kanavanvarsi, eikä siitä välttämättä oikeaa mielipidettä ole olemassakaan.

Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikin mukaan kyseessä on yksi näyttävimmistä paikoista, mitä Oulun suistoalueella löytyy.

– Kaupunkikuvallisesti näin tärkeällä alueella, jolla on suojeltuja rakennuksia, haluttiin edetä SAFAn suunnittelukilpailun avulla, Matinheikki sanoo.

– Siinä myös toteutetaan tuoretta arkkitehtuuriohjelmaa, jossa keskeisillä täydennysrakentamisalueilla käytetään arkkitehtuurikilpailuja.

Tavoiteaikataulu on ripeä. Asemakaavan muutosluonnoksen on määrä olla valmis ensi syksynä ja itse kaavan vuoden päästä kesällä.

Arkkitehtuurikilpailun aloituskokous oli viime viikolla ja kilpailu ratkaistaan elokuun alussa. Julkistamistilaisuus on 16. elokuuta.

Kilpailuehdotukset asetetaan näytteille kilpailun ratkaisemisen jälkeen.

Kilpailun tulosten perusteella tehdään suositus jatkosuunnittelusta sekä kilpailuehdotusten käyttämisestä asemakaavan muutoksen pohjana.

Arkkitehtuurikilpailuun on kutsuttu kolme toimistoa, kaksi oululaista ja yksi helsinkiläinen.

Oulusta ovat mukana Uki-arkkitehdit ja Arkkitehtitoimisto Seppo Valjus ja Helsingistä Arkhouse (Pentti Kareoja).

Fakta

Kahden presidentin kotisaari

Lasaretinsaari kuului alunperin lahjoitusmaihin, jotka Ruotsin kruunu luovutti Oulun kaupungille 1610.

Rysänsaaren nimen alue sai, kun Rysän suku perusti saareen yksityisen olutpanimon ja viinanpolttimon.

1600-luvulla tärkeä osa saaren elinkeinotoimintaa oli lohen- ja siianpyynti, sillä Merikosken tärkeimmät kalastuspadot sijaitsivat saaren edustalla.

Kruunu kielsi vuonna 1776 yksityisen viinanpolton ja perusti Lasaretinsaareen kruununpolttimon. Polttimosaaren nimi otettiin käyttöön, mutta itse polttimotoiminta jäi lyhytaikaiseksi, kun valtio joutui luopumaan monopolistaan.

Vuosina 1791–1833 Lasaretinsaaressa asuivat ja työskentelivät useat Oulun läänin maaherrat ja myös saaren nimi vaihtui Maaherransaareksi.

Vuonna 1834 saareen sijoitettiin lääninsairaala, joka oli tuhoutunut Oulun palossa vuonna 1822. Toisen maailmansodan jälkeen alueella toimi sotilassairaala ja puolustusvoimien esikunta.

Lasaretinsaaressa on asunut myös kaksi Suomen presidenttiä – K.J. Ståhlberg ja Martti Ahtisaari. Muitakin mielenkiintoisia persoonia löytyy, muun muassa Johan ”Nukuttaja” Näyhä sekä Naima Kurvinen, joka on Toivo Kärjen täti.

Syksyllä 1998 Hengitysliitto Heli ry osti puolustusvoimilta Pohjan sotilassairaalan ja Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunnan rakennukset ja tontin.

Lokakuussa 2005 Rakennusteollisuus ry:n tuoteteollisuusjaosto ja Puutarhaliitto palkitsivat Lasaretinsaaren vuoden ympäristörakenteena.



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 10.05.2017.