Syvällinen ajattelija
JAANA SKYTTÄ
Ollaan lounaalla. Vastapäätä istuu nuori nainen, jonka katseessa on syvyyttä ja puheessa rohkeutta. Toista lukiovuottaan Oulun Suomalaisessa Yhteiskoulussa käyvän Maria Beslicin lautasella on kasvisruokaa.
– Eläintuotanto tuottaa saastetta enemmän kuin liikenne. On tässä kärsimysaspektikin. En halua, että kenenkään tarvitsee kuolla, jotta voin syödä, hän sanoo.
Maria Beslic ei ole kantaa ottava vain teoissaan ja puheissaan. Hän on kirjoittanut 3-vuotiaasta lähtien, ensin pieniä tarinoita poneista, mutta pikkuhiljaa aikuisuuden lähestyessä tekstit ovat muuttuneet asiapitoisemmiksi. Nyt tekeillä on romaani. Tyyliltään se edustaa realistista nuorten kirjallisuutta.
– Suomessa fantasia ja dystopia ovat trendejä, mutta muualla maailmassa ne on ohitettu jo kauan sitten. Minua viehättävät realistiset ihmishahmot.
Beslic voitti Oulun Suomalaisen Klubi ry:n ja sanomalehti Kalevan Satavuotias Suomi -kirjoituskilpailun. Kilpailussa toivottiin nuorten omaa näkemystä itsenäisestä Suomesta kansallisesta, eurooppalaisesta, jopa globaalista näkökulmasta.
Beslicin teksti on kolumni. Hän ottaa napakasti ja omintakeisella tavalla kantaa maahanmuuttokeskusteluun.
Beslicin isä tuli Kroatiasta Suomeen Jugoslavian sodan aikana, äiti on suomalainen.
Kirjoituksen pohjana on isän kanssa käyty keskustelu, joka käynnistyi isän lausahduksesta: Suomessa asiat ovat liian hyvin.
– Olen isän kanssa samaa mieltä. Keskustelemme isän kanssa usein yhteiskunnallisista asioista. Kun isäni ja muut Jugoslavian hajoamissotaa paenneet tulivat Suomeen, heidät otettiin hyvin vastaan. Nyt asiat ovat muuttuneet. Vain harva enää välittää muista kuin itsestään ja omista oikeuksistaan. Kun kääntää itsekkäästi selkänsä toisen hädälle, asiat ovat niin hyvin, että ne ovat huonosti.
Beslic on syntynyt Suomessa. Mitä suomalaisuus hänelle merkitsee?
– Vapautta valita. Täällä kuka tahansa voi nousta haluamaansa asemaan, ovat kotiolot olleet mitä tahansa. Köyhänkään kodin kasvatin ei tarvitse tyytyä suorittavan tason työhön korkeakoulutuksen kalleuden takia.
Suomalainen kulttuuri sopii Beslicille, koska hän on persoonaltaan introvertti. Tuntuu hyvältä, kun ei tarvitse olla joka paikassa vääntämässä small talkia. Toisaalta matkustaessaan Kroatiassa sukulaistensa luona Beslic on huomannut yhteisöllisyyden voimavarana. Se tuo turvallisuutta.
Kroatiassa ihmiset ovat aina yhdessä, vierailusta ei tarvitse soittaa, ei edes koputtaa ovea, sillä ne ovat auki. Näin ainakin pienessä kylässä, josta isä on kotoisin.
– Haluankin oppia ymmärtämään kroatialaista kulttuuria, juuriani. Olen myös lukenut paljon Jugoslavian sodasta.
Suomessa Beslic on huolissaan vaihtoehtomedioista, ääriliikkeistä ja vallalla olevasta käsityksestä, jonka mukaan kaikki maahanmuuttajat ovat loisia tai rikollisia. Jos tätä näkemystä vastustaa, saa kuulla olevansa ”suvakki”.
Ajatellaan, että maahanmuuttajat vievät hyvinvoinnin.
– Onhan se yhteinen rahapotti, josta jaetaan. Kyllähän se vie. Oleellisempaa onkin kysyä: haluammeko olla kansa suomalaisina vai maapallon asukkaina. Ihmispopulaatio on yksi ja sama.
Beslic on ylpeä siitä, että Suomi on kantanut vastustuksesta huolimatta vastuunsa globaalissa kriisissä ja pyrkii kotouttamaan muukalaiset.
Suurin uhka ovat turhautuneet nuoret miehet, joilla ei ole tekemistä. Heitä on myös kantasuomalaisissa.
– Suomeenkin on syntynyt asuinalueita, joissa asuu pääosin maahanmuuttajia. Se ei ole hyvää kotouttamispolitiikkaa. Eri kulttuureista tulevat ihmiset ja kantasuomalaiset olisi saatava asumaan samoille asuinalueille, jotta he oppisivat ymmärtämään toisiaan. Se on paras ase radikalisoitumista vastaan.
Beslicin kilpailutekstiä siteeraten: ”Tulevaisuuden kansa on minun silmissäni kuin mosaiikki: eri astioista lohjenneita sirpaleita, jotka kuitenkin muodostavat kauniin ja yhtenäisen teoksen.”
Hänen isänsä, entinen turvapaikanhakija, sanoo olevansa tarvittaessa valmis taistelemaan Suomen puolesta.
– Se on minusta paljon sanottu, Beslic toteaa.
Fakta
Maria Beslic
Syntynyt 10.9.1999 Oulussa.
Asuu Oulussa.
Lukion toisella Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiossa.
Koulunsa verkkolehden Pyramentin toimittaja.
Perheeseen kuuluvat äiti, isä, isäpuoli, äitipuoli ja kaksi siskopuolta.
Harrastaa kirjoittamista, lukemista ja kuorolaulua, opiskelee kuvataiteita Oulun taidekoululla.
Voitti Kalevan ja Oulun Suomalaisen klubin järjestämän Satavuotias Suomi -kirjoituskilpailun kirjoituksellaan Maa, jonka puolesta taistella.
Nuoret ihannoivat Suomea
Erkki Hujanen
Nuoret kirjoittavat Suomesta myönteisesti, jopa ihannoivasti, vaikka kriittisesti. Näin arvioi Satavuotias Suomi -kirjoituskilpailun raadin puheenjohtaja, toimittaja Jukka Ukkola.
Raatiin kuuluivat kirjailijat Pauliina Rauhala ja Robert Brantberg, opettajat Eva-Jo Jylhä ja Katri Rauanjoki sekä Anni-Siiri Länsman ja Maija Saviniemi Oulun yliopistosta.
Ukkolan mukaan Maria Beslicin voittajateksti on ”persoonallinen, positiivinen ja hyvin kirjoitettu kolumni tai essee. Näköala on maahanmuuttajaperheessä.”
Toiseksi ylsi Pudasjärven lukion Olli Jylhänlehdon ”Katoava kansalaisuus”, kolmanneksi Pietarsaaren ruotsinkielisen lukion Joar Cederberg kirjoituksella ”Älska Finland”.
Maakunnalliset palkinnot: Kainuu Vilhelmiina Rannikko Suomussalmen lukio, Keski-Pohjanmaa Suvi Porkola Kannuksen lukio, Lappi Lauri Mäenalanen Tornion yhteislyseon lukio ja Pohjois-Pohjanmaa Suvi Jaakkola Oulun lyseo.
Kilpailun järjestivät Kaleva ja Oulun Suomalainen klubi, suojelijana kirjailija Antti Tuuri.
Maria Beslic lukee paljon. Lempikirjailija on Miki Liukkonen. Lu-
kion jälkeen Beslic aikoo lähteä opiskelemaan humanistisia tai yhteiskuntatieteitä. – Ihanteellisinta olisi olla täyspäiväinen kirjailija.
Artikkelin lähde Kaleva 13.05.2017.