”Aina ihmisillä on tarve huvitella”
Panu Sivula
Oulu
Hietasaaren Vauhtipuistossa tehtiin vapun alla kiivaaseen tahtiin lumitöitä.
– Avaamme aina vappuna, eikä koskaan aiemmin ole ollut tällaista määrää lunta maassa, Vauhtipuiston tirehtööri ja toimitusjohtaja Kalle Komulainen sanoo.
Alisa Komulainen, 6, ei piittaa talven pitkittymisestä. Hän lipoo kaverinsa kanssa tikkunekkuja ja istuu mieluusti testaamaan lumen alta esiin kaivettuja huvipuistolaitteita.
Uusin hankinta on italialaisvalmisteinen vapaapudotuslaite, jonka Alisa nimesi Humppa Bumppaksi.
Vauhtipuiston toiminta alkoi nykyisellä tontilla Hietasaaressa 35 vuotta sitten. Kalle Komulaisen vanhemmat aloittivat lokariautoradalla ja rakensivat Vauhtipuistosta vuosien mittaan monipuolisen puuhapaikan.
Kalle Komulainen otti yrityksen ohjat käsiinsä reilut kymmenen vuotta sitten. Hänen johdollaan toimintaa on kehitetty ”huvipuistomaisempaan” suuntaan isoilla laiteinvestoinneilla.
Humppa Bumppa tuli Vauhtipuistoon käytettynä Ruotsista. Hankintahinta oli 50 000 euroa. Se on huvipuistolaitteeksi edullinen. Vauhtipuiston isoimmat laitteet ovat 200 000 euron hintaluokassa.
– Tavoitteena on ollut kävijämäärien kasvu ja sääherkkyyden vähentäminen.
Viime vuonna Vauhtipuisto teki kävijäennätyksen, 27 000 huvittelijaa. Tämän vuoden tavoite on 30 000 kävijää.
Vauhtipuisto on saanut osansa myös Nallikarin kasvaneesta suosiosta.
– Ulkomaalaisten osuus on noin 30 prosenttia kävijöistä. Loput 70 prosenttia tulevat pääosin Oulusta ja lähialueelta.
Lähivuosina puiston sijainti saattaa muuttua, sillä aluetta uudistetaan.
– Emme tiedä, kuinka pitkään saamme olla tällä paikalla. Siksi on hankittava laitteita, jotka ovat siirrettävissä.
Huvipuiston kovin kilpailija on kotisohva ja pahin vihollinen sääennuste. Kauniina kesäpäivänäkin puistossa voi olla tavallista hiljaisempaa siksi, että päivän sääennuste on näyttänyt pisaroita.
Säätä on kuitenkin näissä hommissa turha syyttää, yrittäjä sanoo.
Taloussuhdanteet eivät Komulaisen mukaan pahemmin keikuta huvipuistoalaa.
– Aina ihmisillä on tarve huvitella.
Vauhtipuisto työllistää kesällä neljätoista ihmistä Komulaisen perheen lisäksi.
Talvella tekemistä riittää Nallikarin talvikylän parissa.
Syksyllä, kun huvipuistokausi päättyy, lähtee yrittäjäperhe reissuun.
– Kierrämme Euroopan huvipuistoja. Niistä saa virikkeitä omaankin toimintaan.
Vauhtipuiston Kakaravaaran esikuva on Ruotsin Vimmerbyssä sijaitseva Astrid Lindgrenin maailma.
Leikkimökkikylä antaa sytykkeitä leikkeihin ja tilaa lasten omatoimiseen tekemiseen, Komulainen toteaa.
Jos Oulussa talvi tekeekin toisinaan hallaa huvipuistoyrittäjälle, voi hän ylpeillä Mato Mainiollaan, joka lienee maailman pohjoisin vuoristorata.
– En ainakaan tiedä, että yhtä pohjoisessa olisi toista.
Valitus jarruna Nallikarissa
Panu Sivula
Hietasaaren turistimagneetiksi aiottu Kalevala Park -huvipuisto on odottanut jo vuosia tilaisuuttaan.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa asemakaavan, joka mahdollistaa matkailu- ja vapaa-ajan toimintojen kehittämisen Nallikarissa. Kaavasta valitettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valituksen takana oli muun muassa asukasyhdistys sekä luonnonsuojeluyhdistyksiä. Rakentamisen aikataulu riippuu nyt siitä, kuinka pitkään hallinto-oikeus valituksia käsittelee, sanoo Kalevala Parkia puuhaavan Pellepyy Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Suutari.
– Käytännössä huvipuiston (valmistumisen) aikataulu on pari vuotta sen päälle, kun meillä on lainvoimainen kaava.
Vaihtoehtoinen paikka on Kempeleessä. Riittääkö Pellepyyllä kärsivällisyys odottaa lupaa Nallikariin?
– Kaikilla hankkeilla on viiveensä. Haluaisimme mahdollisimman hyvän matkailukeskittymän Ouluun, mutta tällä hetkellä se on Nallikarin osalta haasteellista.
Kalevala Parkin tavoite on 200 000 vuosittaista kävijää. Luku on noin seitsemänkertainen Vauhtipuistoon verrattuna. Mahtuuko Hietasaareen kaksi huvipuistoa?
– Eri fokuksella on mentävä. Vauhtipuisto on erikoistunut pienempiin ihmisiin ja me haemme hieman isompia ihmisiä.
Vauhtipuiston toimitusjohtaja Kalle Komulainen sanoo hieman ihmettelevänsä, miksi kahta huvipuistoa ollaan panemassa vierekkäin. Toisaalta hän näkee alueen vetovoiman kasvussa mahdollisuuksia myös omalle yritykselleen.
Artikkelin lähde Kaleva 01.05.2017.