Vohveleiden voimalla
Kari Niemi vaihtoi peltiseppien kuninkuuden yrittäjyyteen.
Anne NiskanenSievin korkeimman tunturin Louekallion laskettelukeskuksen sulamisvedet kimaltelevat kevätauringossa. Talven aktiviteeteista ovat muistoina kaksi rinteen juureen unohtunutta pulkkaa ja päärakennuksen seinään kiinnitetyt pääsiäisen aukioloajat.
Yrittäjä Kari Niemi availee vohvelivaununsa luukkuja ja testailee samalla pehmiskoneen toimivuutta.
– Vähän jäi vielä kesken tuo eilinen korjaus.
17 vuotta sitten Niemi oli Pohjois-Suomen suurimman peltikorjaamon työnjohtaja. Hän vastaili puhelimeen muiden töiden lomassa sen minkä ikinä ehti, ja joskus esitteli itsensä peltiseppien kuninkaaksi.
Kun Sievin kunta haki yrittäjää Louekallion laskettelukeskukseen, Niemen ei tarvinnut kauan miettiä.
– Vain pääluottamusmies ymmärsi minua, kun tein päätöksen irtisanoutua vakinaisesta työstäni. Hän ja toivotti minulle onnea. Kaikki muut pitivät minua tyhmänä.
Talvisin työtä piisasi riittämiin laskettelukeskuksen hoitamisessa.
– Kun tutut torikauppiaat pyysivät minua mukaan porukkaansa, kesäaikojen työllisyys oli taattu.
Torikauppiasuransa aluksi Niemi kulki soppatykin ja teltan kanssa markkinoilla ja möi lohikeittoa.
– Sain telttahommasta tarpeekseni kolme vuotta sitten, kun keräsin viimeisellä myyntireissulla lumen seasta telttaa kasaan. Seuraavana kesänä Niemi rakensi torivaunun.
– Vohveleita on mukava myydä. Tuote on hyvä, ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, Niemi kertoo.
– Viime kesänä Kokkolassa kolme naista osti vohvelit ja jäi parveilemaan vaunun lähistölle. Kohta tulivat kysymään valmistusohjetta. Harmikseni en voinut sitä antaa, sillä valmistan vohvelitaikinan mummoni salaisen reseptin mukaan, Niemi kertoilee pilke silmäkulmassaan.
Laskettelukausien
– Jos jollekin asiakkaalle jää nälkä, olen luvannut viedä hänet lähimmälle grillille syömään. Ketään ei ole vielä tarvinnut viedä, Niemi nauraa.
Mehiläisten hoito, kotitilan mansikkaviljelykset, syksyiset turvetyömaaurakat ja kesäiset markkinareissut vohvelivaunun kanssa ovat työ ja harrastus.
– Jos minulla on vapaa-aikaa, katson elokuvia tai luen kirjoja. Moottoripyörän möin kymmenen vuotta sitten ja hankin yksityislentäjän lentolupakirjan, Niemi kertoo.
Kari Niemen elämässä on ollut myös haasteellisia aikoja. Vuoden 2010 helmikuussa perheen Maisa-tytär kuoli äkillisesti.
– Lapsen kuolemasta ei selviä koskaan, Niemi sanoo hiljaa.
Saman vuoden syyskuussa Niemi sai toisen suru-uutisen: isä oli nukkunut pois. Lokakuussa Niemi itse joutui sairaalaan sydänkohtauksen saatuaan.
– Vaikka isäni opetti, ettei ikinä saa antaa periksi, olin jo luovuttaa. En jaksanut tuolloin välittää mistään. Onneksi kuntoutus ja terapia auttoivat eteenpäin.
Torikauppa
– Vanhetessa lieka pitenee, Niemi tuumii.
Tuleville vohvelikauppiaille Niemi antaa vinkin.
– Yhden vohvelipannun kanssa on sama pysyä kotona.
fakta
Viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Toholammilla.
Koulutus: autoteknikko.
Asuinpaikka Kannus.
Perheessä puoliso ja neljä lasta.
Kesän toritapahtumat ja markkinat odottavat Kari Niemeä.
Artikkelin lähde Kaleva 17.05.2016.