Uusi Kuusisaari alkuun kaivauksin

Kuusisaaren tapahtumapuiston rakentaminen alkaa loppukesällä.

Nyt tehdään arkeologisia kaivauksia, joilla selvitetään, löytyykö vanhan pikiruukin oheistoiminnoista jäänteitä.

Liisa Laine

Oulu

Kuusisaaren tapahtumapuiston rakentaminen alkaa heti kesän festivaalien ja lähinnä Qstockin jälkeen elokuussa.

Maanantaina alueella aloiteltiin rakentamista edeltäviä arkeologisia kaivauksia. Etukäteen kiinnostavimpia ovat pikiruukkiin liittyvät toiminnot saaren länsirannalla.

Kun Pikisaaressa muutama vuosi sitten kaivettiin, paljastui yllättäen, että pienpolton lisäksi alueella oli ollut myös muita toimintoja.

– Esimerkiksi metallinvalun harjoittaminen oli aivan uusi tieto, kertoo tutkija Esa Mikkola Museovirastosta.

Varsinaista Kuusisaaren pikiruukkia pikipannuineen ei tutkita. Se on suojeltu ja saa olla tulevilta saaren kunnostustöiltä rauhassa. Kuusisaaren pikiruukki oli toiminnassa 1900-luvun alkuun saakka.

Arkeologiset tutkimukset aloitettiin käsikaivuilla kolmessa kohtaa. Jo heti maanantaina löydettiin vanhan rakennuksen kivijalka. Ajoitusta ei näillä tiedoin vielä voi tehdä.

– Ainakin siinä on selvä tulisija, kertoo astianpesuharjalla kiviä sutiva raivausapulainen Matleena Riutankoski.

Hänen lisäkseen harjan, kihvelin ja lastan kanssa ahertavat raivausapulaiset Petri Suomala ja Pauli Haapakangas.

Paikalla on myös kaksi apulaistutkijaa: Terhi Taipaleenmäki ja Tuija Väisänen. Edellinen kirjaa ylös maakerroksia ja niiden yhteyksiä toisiinsa ja jälkimmäinen piirtää tutkimusalueesta ajantasaista karttaa.

Keskiviikkona paikalle tulee kaivinkone. Sillä käydään läpi viereinen kenttä, jolle pikeä on aikoinaan dumpattu. Sen laajuus selviää samalla.

Koekaivaukset kestävät tämän viikon ja ne toteuttaa museovirasto. Niitä ohjaa Mika Sarkkinen Pohjois-Pohjanmaan museosta.

Kuusisaaressa ei ole ollut tiettävästi koskaan varsinaista asutusta.

– Mutta ei pitänyt olla Pikisaaressakaan ja oli kuitenkin, huomauttaa Mikkola.

– Kartoissa ei ole merkitty tänne mitään rakennuksia, niin kauan kuin näitä luotettavia karttoja 1800-luvulta lähtien on olemassa. Ensimmäinen on tuo paviljonki, joka rakennettiin 1950-luvulla.

Mainittu tanssipaviljonki puretaan ennen kesän festivaaleja, kertoo maarakennusyksikön päällikkö Esa Partanen Oulun teknisestä liikelaitoksesta.

Paviljonki sai purkuluvan tammikuussa. Syy purkamiselle on paviljongin huono kunto: syksyllä 2015 tehtyjen lisäselvitysten melkein kaikki pitäisi pistää uusiksi ja korjaus olisi tullut maksamaan liki puolitoista miljoonaa euroa.

Partanen on tyytyväinen, että arkeologiset kaivaukset tehdään hyvissä ajoin ennen varsinaisten kunnostustöiden alkua.

Tulossa on massiivisia maansiirtotöitä. Saaren pinnat muotoillaan käytännössä uudelleen.

– Ensimmäinen työvaihe on maamassojen leikkaus, jotta saamme rakennettua kunnallistekniikan vesijohtoineen ja viemäreineen.

Fakta

Osa Oulujoen arvokasta suistoa

Kuusisaari kuuluu Oulujoen arvokkaaseen suistoalueeseen Pikisaaren, Raatinsaaren, Toivoniemen ja Hartaanselän rajaamalla alueella.

Maankohoamisen myötä Kuusisaari on kasvanut ja lähentynyt Raatinsaarta. Niitä erottaa toisistaan enää kapea Kissakoskenuoma.

Kuusisaaren tanssipaviljonki valmistui vuonna 1956, mutta tieyhteys Raatinsaaresta Kuusisaareen saatiin vasta 1960-luvun puolella.

1980-luvun alussa rakennetut ”tervaporvarien sillat” mahdollistivat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulun keskustasta Kuusisaaren kautta Tuiraan.

Kuusrock-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1973, Qstock vuonna 2003.

Tuija Väisänen piirtää tutkimusalueesta ajantasaista karttaa (yläkuva).
Tavallinen tiskiharja ja kihveli ovat lyömättömiä apuvälineitä kaivauksilla.

Ympärivuotinen kansanpuisto ja tapahtumien keskus

Liisa Laine

Jo Alvar Aalto esitti Kuusisaaresta kansanpuistoa kuuluisassa Koskikeskuksen suunnitelmassaan 1940-luvulla. Nyt siitä tehdään sellainen.

Loppukesällä alkavassa kunnostuksessa Kuusisaari kokee melkoisen mullistuksen. Lopputuloksena on määrä olla ympärivuotinen ulkoilu- ja virkistyskeskus, jossa mahdollisuudet ulkoilmatapahtumien järjestämiseen ovat nykyiseen verrattuna uudelle tasolla.

Liikunta- ja esiintymislava-alueiden pohjana on kivituhka. Asfalttikentät kestävät painaviakin lavarakenteita. Tekniikkapisteitä tulee koko saaren alueelle.

Lavojen sijoittelussa ja suunnittelussa on huomioitu huoltoreitit sekä pelastustietarpeet.

Kuusisaaren tanssipaviljonki sen sijaan puretaan. Syynä on paviljongin huono kunto: syksyllä 2015 tehtyjen lisäselvitysten perusteella rakennuksen korjausaste olisi noin 75-80 prosenttia ja korjauskustannusarvio 1,5 miljoonaa euroa.

Näillä näkymin alue on tapahtumajärjestäjien käytössä loppukesästä 2017.

Liikunnan harrastajille Kuusisaareen tulee valaistu saarta kiertävä reitti ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi sinne on suunniteltu liikuntapaikkoja, muun muassa ulkoliikuntavälineillä varustettu liikuntapuisto.

Kalastuskin on yhä mahdollista uusien laiturien myötä. Kunnostuksen aikanakin rantaan jätetään kalastajille ja ulkoilijoille reitti.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 31.05.2016.