Uniikkien teosten akatemia

Oulun yliopisto on ainoa korkeakoulu,
jossa valmistuu koskettelukirjoja.

Pia Kaitasuo

Vetäistään kiinni vetskari. Sujautetaan sukat jalkoihin. Napitetaan vielä villatakki.

Pienen tytön päivä alkaa kuten kenen tahansa, uudenuutukaisen Annin aamu -kuvakirjan tarina osoittaa.

Poikkeukselliseksi tämän lukuelämyksen tekee se, että kokijana tulee olemaan lapsi, jolle sellainen hienomotorinen taito kuin napin kuljetus napinläpeen ei ole opittavissa niin helposti.

Niinpä kiinnostava tarina puettuna erityisen koskettelukirjan muotoon mahdollistaa harjoittelemisen.

Koskettelukirjat tuovat satujen ja tarinoiden maailman myös näkö- ja monivammaisten lasten ja nuorten ulottuville. Niiden avulla, erilaisten pinta- ja värikontrastien kautta, opitaan hahmottamaan ja tulkitsemaan omaa elinympäristöä.

Vapaaehtoistyönä valmistettavat, uniikit koskettelukirjat lahjoitetaan erikoiskirjasto Celiaan, joka lainaa niitä kaikille tarvitseville.

Oulu on todellinen koskettelukirjojen tekemisen keskittymä. Celian kokoelmissa olevista yli tuhannesta koskettelukirjasta lähes kymmenen prosenttia on tehty Oulussa.

Innoituksen alullepanijana on ollut vapaaehtoinen kouluttaja Vuokko Keränen, joka vuonna 2010 otti ohjattavakseen ensimmäisen ryhmän. Viime ajat Oulun NNKY on tarjonnut tilat Keräsen ohjaamalle innokkaalle tekijäjoukolle.

Keräsen esimerkkiä on seurattu myös Oulun yliopistossa, jossa koskettelukirjoja on valmistunut osana tekstiilityön sivuaineopintoja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa jo viitenä vuonna.

– Tänä talvena samat opinnot ovat olleet myös avoimen yliopiston puolella, ja molemmissa ryhmissä on ollut parikymmentä opiskelijaa, opettaja Marjut Sarkkinen kertoo.

Tänään Oulun yliopisto voi ylpeillä jo 39. koskettelukirjan valmistumisella, mikä tähdentää asian ainutkertaisuutta kahdellakin tapaa: kukin kirja on oma uniikki teoksensa, mutta myös tekijöiden alma mater on akatemioiden joukossa ainoa lajissaan.

Uusimmat koskettelukirjat tulevat esille Tiedekirjasto Pegasukseen tänään kahden viikon ajaksi.

Kasvatuksen ammattilaiseksi opiskelevalle koskettelukirjat eivät ole yksittäinen projekti, vaan se tuo erinomaisen näkökulman tulevaan työhön.

Pyritäänhän meillä Suomessa inklusiiviseen kasvatukseen eli vammaiset lapset ovat yhä useammin osa tavallista oppimisyhteisöä.

– Käsityö-oppiaineelle koskettelukirjojen valmistaminen on erinomainen hanke, opettaja Leena Hartikka toteaa. Prosessissa tulevat tutuiksi useat eri menetelmät ja omat kädentaidot karttuvat monin osin.

– Materiaalien tuntemuksen opetuksessa, joka on aivan keskeistä, tämä projekti on aivan esimerkillinen, Hartikka sanoo.

Sarkkinen ja Hartikka ovat erityisen ilahtuneita siitä, että sivuaineopintoryhmässä syttyi ideoita jalostaa kirjaksi myös muulta opintojaksolta opittua.

– Keksimme soveltaa pukuhistorian kurssilla opittua toiseksi koskettelukirjaksi, luokanopettajaopiskelija Raisa Limma kertoo esitellen tiiminsä tulosta. Kirkkailla yksivärisillä sivupinnoilla onkin edustavassa kokoelmassa niin empire-ajan neito kuin renessanssin eleganssikin.

Esi- ja perusopetuksen uusi, syksyllä käyttöön otettava opetussuunnitelma (ops) tähdentää laaja-alaista osaamista.

Yksinkertaisesti ilmaistuna oppijan rooli aktiivisena toimijana ja osana vuorovaikutusta korostuu. Kyseessä on suuri periaatteellinen muutos myös opettajaksi opiskelemisessa.

Koskettelukirjaprojekti on Hartikan mukaan juuri sitä, mitä uudessa opsissa odotetaan toteutettavan.

– Tämä sisältää kaikki laaja-alaisen osaamisen määritellyt osa-alueet.

Lisää verkossa
Katso video ja kuvagalleria.
kaleva.fi

Fakta

Koskettelukirjassa jokainen tarina elää käden alla

Koskettelukirja on esimerkiksi ompelemalla ja liimaamalla eri materiaaleista koostettu tarina tutusta aiheesta tai arkisesta asiasta.

Materiaalien on oltava väreiltään selkeitä tai kirkkaita ja kestäviä.

Tarinaa tukevia kosketteluelementtejä voi valmistaa eri tuntuisista kankaista, nahka- tai karvapaloista.

Pienet esineet kuten lukot, napit ja soljet soveltuvat hyvin kosketteluun.

Ääniäkin voi tehdä: esimerkiksi perunajauho narskuu kankaan alla lumen lailla.

Tuoksut mahtuvat nekin tarinaan. Mitäpä olisi jouluinen koskettelukirja ilman piparkakkujen mausteista tuoksua.

Kirjan on oltava turvallinen, joten siinä ei saa olla helposti särkyviä tai irtoavia osia.

Esimerkiksi jalkapallo, rokkibändi, isovanhemmat, riitely ja leikkiminen ovat Celialta toivottujen kirjojen aiheiden joukossa. Erityisesti nuortenkirjoja tarvittaisiin enemmän.

Vuokko Keräsen johdolla Oulussa tehdään koskettelukirjoja yksin tai ryhmässä. Mukaan pääsee kuka tahansa. Tietoa löytyy Facebookin Koskettelukirjat-ryhmästä.

Lisätietoja koskettelukirjoista saa Celian www-sivulta löytyvästä oppaasta.

Oulun yliopistossa valmistettujen koskettelukirjojen näyttely on esillä Tiedekirjasto Pegasuksessa (pääkirjasto) 18.5.–1.6.2016 kirjaston aukioloaikoina.

Annin aamu, Pyykkipäivä, Missä koirani?, Siilin syksy ja Hildan mekko ovat osa Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa opiskelevien uusista opuksista. Lukuvuoden aikana tekstiilityön sivuaineopinnoissa on valmistunut peräti 13 uutta koskettelukirjaa. Sukatkin saadaan sujahtamaan jalkaan Annin aamu -tarinassa. Pukuhistoriaan perehtyminen
synnytti sekin koskettelukirjan.


Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 18.05.2016.