Osuuspankille toimitalo perustuslaillisilla mitoilla
Oulussa rakennusoikeutta jaettiin 1960–1970- lukujen vaihteessa perustuslain 6. pykälän mukaan.
Aika kuluu puutarhanhoidon lisäksi pääasiassa Oulun Sotaveteraanikuoron puheenjohtajan töitä ja Tauno Tönningin Säätiön juoksevia asioita hoitaessa.
Kuorolaulu on harrastuksista ehdottomasti tärkein, samoin kuin musiikki ylipäänsä.
– Tämä on viimeinen vuoteni Tönningin säätiön hallituksessa, jossa toimin varapuheenjohtajana. Päätimme nimittäin asettaa hallituksen jäsenten yläikärajaksi 75 vuotta, Saari kertoo.
Pankkitoimintaa Saari ehti seurata Oulussa näköalapaikoilta lähes kolme vuosikymmentä. Entisten yritysjohtajien joukossa hän on sikäli harvinainen herrasmies, että hänestä kuulee entisiltä alaisiltakin vain myönteisiä arvioita.
Yhä kiitollinen asiakas muisteli 80-vuotispäivistä kuultuaan, miten hän eräänä perjantaina ryntäsi pankkiin juuri sulkemisaikaan.
– Kassat olivat jo kiinni, mutta paikalle sattunut toimitusjohtaja lainasi minulle junamatkaan kiireesti tarvitsemani rahat omistaan.
Eläkkeelle Saari jäi vuonna 1996. Pitkän uran suurin yksittäinen ponnistus oli Oulun Osuuspankin pääkonttorin rakennuttaminen. Talo valmistui vuonna 1971.
– Edeltäjäni Matti Latolan kanssa hankimme taloa varten tontit. Lopulta rakennuttaminen jäi minun vastuulleni vasta 31-vuotiaana toimitusjohtajana. Kaavailimme tontille aikamoista rakennusoikeuden kasvua, mutta suunnitelmat tulivat bumerangeina sisäministeriöstä takaisin. Kaupunki sai kipakat haukkumiset tekemästään ”postimerkkikaavasta”.
– Perusteena hylkäykselle käytettiin hallitusmuodon kuudetta pykälää, jonka mukaan Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Viimein rakennusoikeudeksi päätettiin koko kortteliin kolmen muun tontin rakennusoikeuksien keskiarvo, mitä onneksi nosti Kalevan toimitalon aivan järkyttävän korkea tehokkuusluku.
Osuuspankin pääkonttori kohosi samoihin aikoihin Finlandia-talon kanssa, ja marmori oli julkisivumateriaalina muodissa.
– Tonttimme asemakaava määräsi julkisivumateriaaliksi vaaleata kiveä. Arkkitehti esitti Carraran valkoista marmoria. Marmorilaatat alkoivat lopulta taipua samalla tavoin kuin Finlandia-talossa. Runsaan vuosikymmenen kuluttua kaupungin rakennusvalvonta pelkäsi jo laattojen putoavan kadulle ja vaati niiden poistamista tai kadun sulkemista jalankulkijoilta.
– Vaihdoimme kivimateriaalin norjalaiseen Tolga White -graniittiin. Julkisivujen uusiminen kävi kustannustehokkaasti ja nopeasti, ilman mitään polemiikkia.
Saaren puhallinsoittoharrastus alkoi 1946. Kymmenvuotias poika liittyi Kemin seurakuntapoikien soittokuntaan ja sai syliinsä Es-tuuban. Myöhemmin hän soitti tuubaa myös Kemin soitannollisen seuran orkesterissa.
Pankinjohtajavuosinaan Saari kokeili saksofonia ennen kuin toteutti vanhan haaveensa ja hankki itselleen baritonitorven eli euphoniumin. Torvisoitto vaihtui lopullisesti kuorolauluksi kahdeksan vuotta sitten.
Fakta
Vaimo Tuulikki kuollut 2008. Avioliitosta kolme lasta.
Kihloissa.
Ylioppilaaksi Kemin lyseosta 1956.
Lainopin kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1961. Varatuomari 1963.
Oulun Seudun Osuuskassan apulaisjohtajaksi 1964 ja toimitusjohtajaksi 1967.
Jäi eläkkeelle 1996.
Saksan kunniakonsuli 1990–1996. Oulun yliopiston promovoima tekniikan kunniatohtori 2014.
Oulun Sotaveteraanikuoron puheenjohtaja.
Tauno Tönningin säätiön hallituksen varapuheenjohtaja.
Oulun Osuuspankin entisen toimitusjohtajan Paavo Saaren kotipihan maisemaa hallitsee hiljaa virtaava Oulujoki. Merkkipäiväänsä Saariviettää perhepiirissä.
Artikkelin lähde Kaleva 11.05.2016.