Saven aidon muodon etsijä

Kyllikki Salmenhaaran 100-vuotis-näyttely nostaa esiin taiteilijan, joka
oli tunnetumpi kansainvälisesti kuin
kotimaassaan.

Anne Helaakoski, tekstit
Jarmo Kontiainen, kuvat

Jos Kuulammen koululla ei aikaisemmin tiedetty tyrnäväläissyntyisestä Kyllikki Salmenhaarasta muuta kuin ehkä nimi, niin se asia on korjaantunut. Joulun jälkeen koulussa alettiin tutustua keraamikon ja mestarimuotoilijan töihin, filosofiaan sekä työtapoihin, ja lyötiin kädet saveen.

Aivan niin kuin Salmenhaarakin teki. Oman tiensä kulkija ja oman aikansa erikoinen ja vahva persoona tiesi, mitä halusi, ja pyrki kohti täydellistä pelkistettyä muotoa opetellen saven ja lasituksen syvimmän olemuksen alkutekijöistä saakka.

Salmenhaarasta kehittyi saven ja dreijaamisen mestari, joka työsti omia massa- ja lasituskokeilujaan.

Siksi olikin suunnaton tragedia, kun 1960-luvun alussa hänen dreijaamansa savimassan sekaan oli joutunut ruosteinen partakoneen terä. Se viilsi sormia niin etteivät ne koskaan täysin parantuneet.

Onnettomuudesta alkoi Salmenhaaran toinen ura opetuksen parissa. Se vei hänet ulkomaille saakka ja toi hänelle suomalaisen taide-teollisuusalan ensimmäisen taiteilijaprofessuurin vuonna 1970.

Taiteen tekemisen palo oli Salmenhaaralla kuitenkin voimakas. Koska hän ei pystynyt enää dreijaamaan, hän kehitti keraamisen massan, jonka saattoi kaulita hyvin ohueksi niin, että se pysyi kuitenkin koossa.

Kaulitsemalla tehtyjä töitään hän kutsui kirjeiksi tai kietaisuiksi, joka viittasi sekä teoksien muotoon että niiden tekemisen näennäiseen helppouteen.

Nyt noita kietaisuja tai kääröjä voi ihailla Salmenhaaran hengessä ja jalanjäljillä Kuulammen koulun vitriinissä. 7-luokkalaisten kaulimat ja muovaamat kääröt sisältävät myös tekstejä tai symbolisia kuvioita. Osa kääröistä on muotoiltu rullalle, jonka sisään kätketty salainen viesti paljastuu vasta kun työ joskus särkyy.

Osa kääröistä on lasitettu ja poltettu sen jälkeen yli tuhatasteisessa keramiikkauunissa.

Koulun 9-luokkalaisten tekemät kääröt on asetettu esille Meijerialueelle Juustomeijerin rakennukseen. Meijerialueen Myllykirjastosta löytyy paikallisen keraamikon Anna Matinlaurin töiden näyttely. Näyttelykokonaisuuden keskeinen teema onkin Salmenhaaran perinnön siirtyminen jälkipolville.

Näyttelyn kovan ytimen muodostavat Myllykirjaston Kivipirtissä olevat toimitusjohtaja ja taiteenkerääjä Kyösti Kakkosen kokoelmaan kuuluvat Salmenhaaran teokset.

Esineistöä täydentävät ja uutta näkökulmaa tuovat teokset, joita näyttelyyn ovat lainanneet sekä Salmenhaaran sukulaiset että muut paikalliset henkilöt. Esittelytauluin ja -kuvin kerrotaan Salmenhaaran urasta sekä hänestä ihmisenä.

Lisäksi yhdessä näyttelytilan huoneista voi kuunnella Salmenhaaran opinnäytetyötä varten tehtyä haastattelua vuodelta 1980 ja auditoriossa nähdään videoesityksiä ohjelmasta Pro Arte Utili.

Kyllikki Salmenhaaran virallista 100-vuotispäivää vietettiin viime vuoden heinäkuussa. Silloin Tyrnävän kunnassa havahduttiin ja alettiin miettiä kunnianosoitusta oman kylän taitajalle.

– Tahdoimme osoittaa, ettei Salmenhaaraa ole Tyrnävällä unohdettu. Halusimme saada esille koko hänen elämänsä ketjun, hänen vaikutuksensa sekä myös paikan merkityksen. Niin iso näyttelykokonaisuus ei hetkessä synny, kertoo Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen.

Näyttelytyöryhmä kävi myös Fiskarsissa, missä alkuvuodesta oli esillä Salmenhaaran 100-vuotisjuhlanäyttely. Sieltä saatiin korvaamatonta apua, tukea ja neuvoja sekä hyviä kontakteja.

– Emme kuitenkaan halunneet näyttelystä mini-Fiskarsia, vaan tuoda esiin Kyllikkiä henkilönä. Näyttelyn avajaisissa luennoinut Aalto-yliopiston keramiikkataiteen professori Tapio Yli-Viikari kehuikin näyttelyn näkökulmaa onnistuneeksi.

Vaikka kunnan panos näyttelyn toteutumiseen oli huomattava, tärkeää tukea ja rahoitusapua saatiin myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Nouseva rannikkoseutu -leadertoimintaryhmältä sekä paikalliselta Lions Clubilta.

Näyttelyn esillepanosta vastasivat paikalliset kuvataiteilija Pia Hentunen sekä keraamikko Anne Matinlauri.

Eikä siinä vielä kaikki: myös ravintola Pömilän emäntä Marika Keränen on luonut oman taideteoksensa, taiteilijan nimikkoleivoksen.

Muun muassa valkosuklaajuustokakusta ja omena-raparperikompotista rakennetun leivoksen kruunaa kaardemummakeksikieppi. Se muistuttaa Salmenhaaran uniikeista kietaisukääröistä.

Kuulammen koulun 9-luokkalaiset Tiia Kekkonen (vas.) ja Ruusa Pirkola sekä 7-luokkalaiset Aune Lepistö ja Ilmi Marjanen pääsivät tutustumaan saven saloihin keraamikko Kyllikki Salmenhaaran jalanjäljillä. Näyttelyn keskeisessä roolissa ovat mittavaan Collection Kakkonen
-yksityiskokoelmaan kuuluvat Salmenhaaran dreijaustyöt.
Kyllikki Salmenhaaran hyvin ohuesta kivitavarasta dreijaamat pullot palkittiin Milanossa.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 08.05.2016.