Saamelaisperinne kohtaa nykytaiteen keinot Iissä
Art Ii -biennaalissa luonto penää opaskylteillä ihmiseltä vastusta siihen, mitä seuraavaksi.
Riitta Taulavuori
Tämänvuotisessa biennaalissa tutkitaan ympäristötaiteen ja saamelaiseen perinteeseen kuuluvan luonnonmateriaalien käytön yhteyttä globaalissa toimintaympäristössä. Näyttelyn ovat kuratoineet Marja Helander ja Maria Therese Stephansen.
Biennaali alkaa kymmenpäiväisellä taiteilijoiden työskentelyosiolla. Näyttelykokonaisuuden avajaisia juhlitaan Iin ympäristötaidepuistossa 11. kesäkuuta.
Samana päivänä avataan Kulttuuri-Kauppilassa juuri residenssijaksolla olleen saamelaisen Anders Sunnan kesänäyttely
Sunna yhdistää työskentelyssään maalausta, kollaasitekniikkaa sekä katutaiteen tekniikoita, ja hänen teoksensa ovat poliittisia.
Mitä Iin ympäristötaidepuistoon valmistuu kesällä? Erilaisia luonnon- ja keinomateriaaleja hyödyntäviä installaatioita, kuraattori Helander kertoo.
– Esimerkiksi perinteistä puuveistoksia, mutta tulossa on myös Matti Aikion äänitaideteos, joka käsittelee Suomen Lapissa vellovaa keskustelua siitä, kuka on saamelainen ja mihin saamelainen identiteetti perustuu.
Jenni Laiti ja Outi Pieski puolestaan tuovat Iihin symbolisesti palan saamelaisaluetta ja aitaavat sen poroaidalla. Teoksella herätellään kysymyksiä muun muassa Saamenmaan rajoista ja ehkä yleisemminkin siitä, ketkä saavat kulkea rajojen läpi.
Carola Grahn taas aikoo pystyttää ympäristötaidepuistoon opaskylttejä, joissa hyväksikäytön kohteeksi joutunut luonto penää, mitä seuraavaksi...
Luonteeltaan teokset ovat enemmän tai vähemmän kantaa ottavia, Helander summaa.
Saamelainen kulttuuri nähdään usein luonnonläheisenä. Nykyisetkin saamelaiset taiteilijat tuntevat saamelaisen käsityöperinteen Duodjin, jossa yhdistyvät käyttötarkoitus ja taide, mutta he haluavat kommunikoida myös nykytaiteen mahdollistamilla keinoilla, Helander huomauttaa.
– Monet nykyajan saamelaistaiteilijat käyttävät vanhoja ja uusia menetelmiä sen mukaan, mikä on heille itselleen luontevinta.
Saamelaistaustainen Helander on itse valokuva- ja videotaiteilija. Omissa teoksissaan hän on pohtinut perinteisen ja modernin elämäntavan yhteentörmäystä.
– Ylipäätään nyt tuntuu siltä, että saamelaistaiteilijoiden tekemä taide on noussut marginaalista laajempaan tietoisuuteen. Suuri kiitos tästä kuuluu myös taiteilijakollektiivi Suohpanterrorille.
Pääasiassa Saamenmaalta käsin toimiva nuorten kuvataiteilijoiden kollektiivi käyttää julistetaidetta ja performanssia kiinnittääkseen huomion Suomen alkuperäiskansan asemaan. Suomen arvostelijain liitto ry myönsi kollektiiville
Art Ii -biennaalin tuottaa Taidekeskus Kulttuuri-Kauppila Iin kunnan kanssa. Muita biennaalin rahoittajia ovat Pohjoismainen kulttuuripiste ja Valto Pernun Säätiö.
fakta
Taiteilijoina ovat Matti Aikio (Suomi), Tomas Colbengtson (Ruotsi), Aage Gaup (Norja), Carola Grahn (Ruotsi), Jenni Laiti (Ruotsi/Suomi), Joar Nango (Norja), Outi Pieski (Suomi) ja Ingunn Utsi (Norja).
Näyttelyn infopisteenä toimii taidekeskus Kulttuuri-Kauppila. Taidekeskus on avoinna kesällä 12.6.–21.8.2016.
Tomas Colbengtson, Neida, 2016 – yksityiskohta akryyli- ja valokuvateoksesta.
Artikkelin lähde Kaleva 04.05.2016.