Ruoka- sali on hukka- tilaa

Tyrnävän Rantaroustin kouluun ei tule perinteisiä luokkia tai suuria, epäkäytännöllisiä varastoja.

Liisa Laine

Oulu

Tyrnävällä paalutetaan parhaillaan Kirkkomännikön kouluun kuuluvaa Rantaroustin alakoulua. Vain urheilukenttä jää väliin.

Kunnanjohtaja Marjukka Mannisen mukaan kyseessä on Tyrnävän historian suurin investointi. Todennäköisesti se on myös ennakkoluulottomin.

Tulevaisuuden oppimisympäristöstä puhutaan uudessa opetussuunnitelmassa, ja sellaisia kehitellään jo siellä sun täällä. Kirkkomännikön koulun rehtori Jani Alakangas uskaltaa epäillä, että Tyrnävän Rantaroustin koulu tulee olemaan uudenaikaisin niistä kaikista.

Perinteisessä koulurakentamisessa edetään tilaohjelman kautta. Sellaista ei Rantaroustissa ole tehty.

On lähdetty toiminnasta. Myös opettajuus on muutoksessa. Kirkkomännikön koulussa toimitaan jo uudenlaisilla malleilla, nyt niihin saadaan myös sopivat tilat.

Koko henkilökunta on työstänyt asiaa yhdessä toista vuotta.

– On mietitty, miten tämä Oy Rantaroustin koulu Ab toimii, kun asiakas tulee ensimmäisen kerran tuohon pihalle. Mitä eri polkuja hänellä on sen jälkeen?

Asiakas?

– Niin, asiakas on se lapsi.

Ja mitä tästä on seurannut:

Ensiksikin kaikki hukkatilat on karsittu pois. Sinne menivät ruokasali, suuret epäkäytännölliset varastot, perinteiset luokat.

Varsinkin ruokasali on aivan turhaa tilaa.

– Se on yleensä iso korkea tila, jota on kallis ylläpitää ja vaikea käyttää mihinkään muuhun kuin ruokailuun.

Alakangas on tutustunut kymmeniin kouluihin Suomessa ja muutamiin Ruotsissa, eikä ole nähnyt yhtään toimivaa ratkaisua ruokasalin käytöstä.

Oppilaat eivät kuitenkaan syö luokissa, koska niitä ei ole.

– Ohjaavana ajatuksena on ollut perhe kolmen huoneen ja keittiön asunnossa. Ruokapöydällä voi tehdä jotain muutakin kuin syödä.

Osa keittiötä lähellä olevista tiloista yksinkertaisesti kalustetaan niin, että ne soveltuvat myös syömiseen, mutta lisäksi monenlaiseen muuhun tekemiseen.

Luokkien sijaan on oppimispesiä: erilaisia tiloja erilaisiin tarkoituksiin: hiljaiseen työskentelyyn, ideointiin ja vapaaseen toimintaan.

– Esimerkiksi tässä tilassa on viisi luokallista oppilaita. Suojatuimmassa tilassa on yksi luokka kieltenopetuksessa. Yhdellä luokalla on liikuntaa. Jäljelle jää kolme luokallista oppilaita, jotka voivat nyt soveltaa tilaa tarpeiden mukaan.

Suuret varastot korvataan erilaisilla säilytysratkaisuilla, jotka samalla toimivat tilanjakajina. Vain teknisissä töissä on iso varasto.

– Viiden metrin lauta ei mahdu kahden metrin komeroon.

Alakangas myöntää, että edellytyksenä on, että toimintakulttuuri on kaikille selvää.

– Muutenhan se olisi kaaos.

Kirkkomännikön koulussa uusia toimintatapoja on kuitenkin jo sovellettu. Pari vuotta on esimerkiksi ollut käytössä yhteisopettajuus, eli kaksi luokkaa ja kaksi opettajaa toimivat samoissa tiloissa.

Hukkatiloista karsimalla saatiin typistettyä alkuperäistä suunnitelmaa 1300 neliöllä, mikä rakentamiskuluista säästää reilut 2,5 miljoonaa euroa.

Samalla tilaa kuitenkin saatiin sinne, missä siitä on hyötyä: taito- ja taideaineiden tiloja on 529 neliötä ja liikuntahallissa 1 142 neliötä.

Fakta

Rantaroustin koulu lyhyesti

Valmistuu kesällä 2017.

Hallinnollisesti osa Kirkkomännikön koulua.

Oppilaita 400–500.

Neliöitä 6 500.

Kustannusarvio 13,5 miljoonaa, rahoitus omassa taseessa normaalina kuntalainana.

Valittu Kuntarahoituksen uuteen Vihreän rahoituksen -ohjelmaan.

Suunnittelu, rakentaminen, ylläpito 20 vuoden elinkaarimallilla.

Suunniteltu uuden opetussuunnitelman mukaisesti avoimeksi oppimisympäristöksi.

Kalusteet uudenlaiseen pedagogiikkaan soveltuvia, voidaan siirtää helposti toimintaan sopiviksi tilanteen mukaan.

Ei perinteistä ruokasalia, ei luokkia, ei suuria varastoja.

Täysimittainen liikuntasali, joka myös kuntalaisten käytössä.

Tilat kuntosaliyrittäjälle.

Erityisluokkatiloissa mahdollisuus erityislasten viikonloppuhoitoon.

Osa sähköenergiasta aurinkopaneeleilla, päälämmitysmuotona maalämpö.

Kaukolämpö veden lämmitykseen.

Rehtori Jani Alakangas tutkii Kirkkomännikön koululaisten piirroksia, joissa he ovat kertoneet omat näkemyksensä uudesta koulusta.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 24.05.2016.