Pikku putiikista konserniksi

Oululainen Pörhön autoliike on yksi vanhimmista Pohjois-Suomessa.

Antti Ervasti

Oulu

Kaikki alkoi vuonna 1956 pienestä puumökistä Torniossa, kun Esko ja Aino Pörhö perustivat liikkeensä 19. toukokuuta. Vuonna 1964 he perustivat liikkeen Rovaniemelle ja vuonna 1969 Ouluun.

– Siitä on menty eteenpäin: on tullut Raahe, Kokkola, Pietarsaari, Kuusamo, Kajaani ja Iisalmi. Alue on pinta-alaltaan yli puoli Suomea, sanoo Pörhön toimitusjohtajana vuodesta 1987 toiminut Matti Pörhö, Esko ja Aino Pörhön poika.

Sota-ajan jälkeen Suomessa oli voimassa autojen säännöstely vuoteen 1962 saakka. Vapaasti sai tuoda maahan vain itäautoja. Suurin osa Suomen autokaupoista perustettiin vasta 1960-luvulla. Aluksi Pörhönkin merkkivalikoimiin kuuluivat neuvostoliittolaiset Moskvitsh, Pobeda ja IC-moottoripyörät.

Vähän myöhemmin valikoimiin tulivat muun muassa saksalaiset MAN-kuorma-autot. Ensimmäiset länsiautot, Peugeotit, saatiin pari vuotta perustamisen jälkeen.

Pohjois-Suomessa on kaksi Pörhöä vanhempaa autokauppaa, vuonna 1923 karunkilaisen viljelijän pojan Ilkka Aineen perustama Aineen autoliike ja Auto-Åström.

Matti Pörhö kertoo, että Pörhöllä on yli neljännes Pohjois-Suomen alueen autojen myynnistä.

– Asema ei ole tullut heittämällä, vaan se on edellyttänyt isoja investointeja ja osaavan henkilöstön.

Pohjoinen on Suomen vaikein alue tehdä autokauppaa.

– Tämä on ylivoimaisesti maan köyhintä aluetta. Etäisyydet ovat erittäin pitkät ja asutus harvaa. Me olemme alueellinen toimija kaikkialla Jyväskylän yläpuolella.

Nykyiseen pisteeseen on päästy Pörhön mukaan myös, koska yhtiö on laajentanut toimintaansa pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti.

– Autokaupan perustaminen uudelle paikkakunnalle on aina valtava päätös ja investointi, kun katsoo autojen määrää sillä alueella.

Konserni on pysynyt samassa paikallisessa omistuksessa koko 60 vuoden ajan. Pääkonttori on ollut Oulussa 1970-luvulta lähtien.

Kaikkiaan Pörhöllä työskentelee 400 ihmistä. Uusien autojen osuus myynnistä on 40 prosenttia ja käytettyjen 60 prosenttia.

Onko kukaan koskaan kuullut sanottavan, että autokaupalla menee hyvin? Uutisten perusteella tuntuu siltä, että ala elää notkahdusta notkahduksien jälkeen.

– On autokaupalla ollut hyviäkin vuosia, mutta edellisistä alkaa olla jo pitkä aika. 1990-luvun alun lama oli ihan katastrofi, jolloin 70 prosenttia liikkeistä meni konkurssiin. Vuonna 2008 autojen myynti koki kovan pudotuksen, eikä ole siitä noussut. Vuosimyynti on siitä lähtien liikkunut reilun 100 000 auton pinnassa, kun sen pitäisi olla noin 140 000–150 000. Joka vuosi jää myymättä 40 000–50 000 autoa, Pörhö laskee.

Kaikesta huolimatta uskoa tulevaisuuteen riittää. Autokaupan tekemisen tapa ei ole hänen mukaansa 60 vuodessa muuttunut juuri miksikään, mutta asiakkaiden käyttäytyminen on.

– Digitaalisuus ja media ovat muuttuneet valtavasti, minkä takia täytyy olla koko ajan hereillä. Haluamme olla kehityksen kärjessä muun muassa asiakashallinnan järjestelmissä. Koulutus on myös tärkeää. Ei voi myydä eikä huoltaa autoja, jos ei ole vahvaa osaamista.

Pörhössä on investoitu uusiin liikkeisiin Matti Pörhön mukaan lähes joka vuosi pidemmän aikaa. Ensi vuonna on vuorossa Kokkolan liikkeen remontointi ja laajennus.

– Nyt alkaa olla aika lailla hyvällä mallilla. Tämän jälkeen ei ole isoja investointeja näköpiirissä.

Fakta

Autoistuminen vei autokauppaa

1950–60-luvulla Suomi alkoi autoistua vinhaa vauhtia. Silloin alettiin myös rakentaa nykyistä tieverkostoamme.

Vuonna 1956 autokanta oli noin 300 000.

1980-luvulla se oli kivunnut kahteen miljoonaan.

Tällä hetkellä teillämme ajaa noin kolme miljoonaa autoa.

Uusien autojen myynti notkahti rajusti 1990-luvun alussa ja vuonna 2008.

Pörhön autoliike aloitti Torniosta pienestä mökistä toukokuussa 1956, jolloin myynnissä oli Mosseja ja IC-moottoripyöriä. Pian sen jälkeen liike sai ensimmäiset länsiautot valikoimiinsa. Matti Pörhölle luovutettiin liikkeen 60-vuotisjuhlan kunniaksi Yrittäjäristin suurristin nro 285. Oulun liikkeessä ovat esillä kuplavolkkari vuodelta 1951 ja VW-pakettiauto 1950-luvun lopulta, Oulu-yhtiön ambulanssi.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 14.05.2016.