Mankisen Mimmi hoiti koulukkaat
Oululaislasten terveydenhoitaja palveli Sammakkotalon sotasairaalassa.
Oululainen Osmo Vuokko aloitti kansakoulun 1946 ja muistaa Mimmi Mankisen pitäneen lapset jämäkästi järjestyksessä 1940- ja 1950-luvulla. Ennaltaehkäisevä terveystyö tarkoitti kurinalaisuutta.
– Topakka, yksin asunut naisihminen, jonka oululaiset vanhemmat sukupolvet varmasti muistavat, Vuokko kertoo.
Osmo Vuokolla on äitipuolensa Siiri Vuokon kuvia Oulun sotasairaalasta, jossa Siiri Vuokko työskenteli Mimmi Mankisen kanssa samalla osastolla. Siiri Vuokko oli jääkärieversti Aksel Vuokon (1897–1951) toinen vaimo. Sodan jälkeen eversti perusti Ouluun urheiluvälineliike Syte A. Vuokon.
Sotasairaaloita sijoitettiin jatkosodan aikana kouluihin. Siiri Vuokko ja Mimmi Mankinen työskentelivät Saaristonkatu 22:n keskuskansakoululla, joka nykyisin tunnetaan Sammakkotalona.
Siellä hoidettiin 1940-luvun alkuvuosina myös saksalaissotilaita, koska saksalaisilla oli Oulussa varuskunta.
Kalle Päätalo kuvaa sotasairaalaa Tuulessa ja tuiskussa -kirjassaan (1981). Kalle haavoittuu Kiestingissä 1941 ja joutuu Ouluun. Parikymppiseen mieheen iskee myös kurkkumätä.
Päätalon kirjan mukaan elämä jatkosodan Oulussa on villiä. Kallea vaivaa alakulo, jota sairaalan huonekaveri sotamies Mikkonen sekoittaa naisseikkailuillaan.
Kalle purkaa paineitaan kaupungin yössä. Hän ostaa saksalaissotilaalta pullon konjakkia, joka vie askeleet oululaisiin Hansaan ja Kansaan. Kapakkakierroksen jälkeen Kalle pieksetään putkakuntoon. Silmälaseista jäävät sanganrisat.
Hattunsa ja hanskansa Kalle löytää Kansa-kuppilan keittiöstä.
”Kun näen nyt harmaan karvalakkini ja lakin sisälle painetut ruskeat roimavarsikintaani, vettyvät silmäni. Vaikka saisin mannerheiminristin ja minusta tehtäisiin eversti, en ilahtuisi yhtä paljon kuin varusteitteni löytymisestä”, Päätalo kirjoittaa.
Fakta
Yhdyskuntalautakunta käsittelee talon myyntiä ensi tiistaina 10.5. Cor Group Oy jätti 2,4 miljoonan euron tarjouksen, joka on korkeampi kahdesta ostotarjouksesta.
Saaristonkatu 22:n funkkistalon suunnitteli arkkitehti Kaarlo Borg (1888–1939). Se valmistui 1934 keskuskansakouluksi ja oli myöhemmin terveysasemana.
Sammakkotalo sai nimensä Raimo Metsäheimon Rupikonna-veistoksesta (1983).
Sotasairaalan osasto kolmosen henkilökunta Sammakkotalon edustalla jatkosodan aikana. Kapteeni Jokisen oikealla puolella kuvassa pitkäaikainen kouluterveydenhoitaja Mimmi Mankinen ja hänen vieressään Siiri Vuokko.
Artikkelin lähde Kaleva 07.05.2016.