Markan isähahmo oppi Oulussa
Kansallisfilosofi J.V. Snellman sai perusteet työlleen Oulun triviaalikoulusta.
Snellmanin äiti Maria Magdalena Röring (1779–1814) oli kuollut, kun Johan Vilhelm oli kahdeksanvuotias ja perhe asui Kokkolassa. Isä Christian Henrik Snellman (1777–1855) oli kouluja käynyt merikapteeni, joka halusi lähettää lahjakkaan pojan Ouluun. Olihan Oulussa pohjoisen Suomen ainoa yliopistoon valmistava triviaalikoulu.
J.V. Snellman ahkeroi Oulussa kuusi vuotta, 23. toukokuuta 1822 kaupungin suurpalon saakka, jolloin myös triviaalikoulu Kajaaninkatu 14:ssä tuhoutui. Tiettävästi 16-vuotias Johan Vilhelm osallistui sammutustöihin ja pelasti omaisuutta liekeistä.
Valtiomiehen 200-vuotisjuhlia vietettiin kymmenen vuotta sitten 2006 myös Oulussa. Elämäkerran J.V. Snellmanista tehnyt dosentti Raimo Savolainen kertoi Kalevassa, että filosofin, lehtimiehen ja senaattorin ”kansalaiskunto alkoi karttua kouluvuosina Oulussa”.
– Snellman suoritti koreasti kaiken sen mitä piti. Opinto-ohjelmat tutkineena voin sanoa, ettei moni pystyisi samaan tänä päivänä. Se vaatisi todella paljon yleissivistystä, itsehillintää ja malttia. Kaikkihan perustui ulkoa oppimiseen, Savolainen totesi.
Snellman on kuvannut muisteluksissa aikaansa koulukaupungissa. Entisajan poikien lailla hän harrasti jatkuvasti ulkona silloin kun päästiin vapaalle koululuokasta. Kevätpäivinä Johan Vilhelm pyydysti lintuja, löi palloa tai veisteli pillejä ja keppejä.
Kesähelteille pojat juoksivat uimaan, rakentelivat vesimyllyjä ja leikkilaivoja Oulujoen suistossa. Syyskesällä kerättiin marjoja tai paistettiin perunoita ulkona, kunnes joki jäätyi ja satoi lumen talvileikkeihin sopivaksi.
”Tämä kyhäelmä voi enää vaan todistaa sitä rakkautta, millä muistini vielä kiintyy siihen maankolkkaan, jossa elin yksinomaan onnellisia, suruttomia ja kuitenkin koko elämäni kannalta hedelmällisiä päiviä”, Snellman kirjoitti Oulusta.
Toki koulunkäynti otti koville. Kouluun herättiin aamuseitsemäksi kuutena päivänä viikossa. Snellman kuvaa opetusta ankaraksi mutta tasokkaaksi: ”Perusteellinen kielioppiin pohjautuvan latinanlukemisen hedelmä on, että se antaa oppilaalle kyvyn selviytyä. Kolmas luokka se vasta koetteli oppilaitten työhaluja ja kykyä. Luettavain määrä ei ollut alaltaan suuri, mutta se puitiin päähän niin läpikotaisin, etten sittemmin eläissäni milloinkaan ole nähnyt mokomaa lukemista.”
Snellman aloitti koulunsa Oulussa vanhassa vaivaistalossa, kunnes 1817 päästiin uuteen taloon osoitteessa Kajaaninkatu 15. Snellman muisteli, että ”se oli uusi, sangen tilava ja oloihin nähden pulska koulurakennus mukavalla paikalla etelään päin kirkosta”.
”Toiselle luokalle tuli pappi, ja hänen mukanaan itku ja hammasten kiristys. Mutta tämä herätti yleistä mielipahaa muissa opettajissa ja oppilaissa. Sanottiin hänen saaneen asianmukaisen varoituksen; melu hiljeni, ja hän erosi parin vuoden perästä.”
Rehtori Johan Höckertiä Snellman kehui: ”Hän oli Oulun oloihin nähden harvinaisen hieno maailmanmies, rehtori joka asui upeasti ja omasi rikkaan viinikellarin.”
Fakta
Pohjoisessa ainoa, antoi kelpoisuuden yliopistoon. Monet valmistuivat papeiksi.
Triviaalikoulu tarkoittaa kolmen tien koulua, painotuksena dialektiikka, grammatiikka ja retoriikka.
Opiskelu latinaksi. Myös kreikkaa, hepreaa, ranskaa ja saksaa.
Viidentuhannen markan seteli oli liikkeellä 1940–1945. Se oli ensimmäinen seteli johon painettiin historiallisen henkilön muotokuva, oman rahan Suomeen ajaneen J.V. Snellmanin. Oulun triviaalikoulun oppilasluettelosta näkyy, että Johan VilhelmSnellman otettiin koulun oppilaaksi helmikuussa 1816. Luettelo oli
nähtävillä maakunta-arkiston näyttelyssä kymmenen vuotta sitten.
Artikkelin lähde Kaleva 15.05.2016.