Kova meri väsytti Iin Röytän laiturit

Betonilaituri valuu hiljalleen mereen.

Teräsponttoni- laitureista toinen on ruostunut puhki.

Kari Sankala

Oulu

Iin Röytän saaressa on laitureista ongelmia, jotka vaativat ratketakseen rahaa.

– Vanha betonilaituri on murheenkryyni, sanoo Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelujen kenttäpäällikkö Jouni Kosonen.

Laituri toimii samalla Iin Röytän sataman aallonmurtajana. Niinpä laituria ei voi ajatella tuosta vain poistettavaksi, vaan tilalle on saatava uutta suojaa satamaa ajatellen.

Betonilaituri palvelee myös suurempia aluksia, jotka tulevat Röytän saaren satamaan.

Pienemmille aluksille ja veneille Röytässä on kaksi teräsponttonilaituria, joista osa toisen ponttoneista on ruostunut puhki ja laituri on joko uppoamassa tai keikahtamassa.

Betonilaiturin ydin ovat on hirsiarkut, jotka on täytetty kivillä. Betoni on valettu sitten hirsien suojakuoreksi.

– Merellä on oltava järeät laiturit. Meri käy jatkuvasti. Satama-altaassakin on usein kohtalainen aallokko.

– Hirret lahoavat ja kivet vyöryvät satama-altaaseen. Osa betonista ja hirsistä on jo ratkennut. Laituri on kallellaan ja vaarana on, että se tukkii koko satama-altaan, Kosonen sanoo.

Luontopalvelut on selvittänyt laitureiden kunnostamista. Henki kunnostukseen on myönteinen.

Kustannukset vain ovat pyrkineet karkaamaan. Niinpä luontopalveluissa yritetään löytää edullisempia keinoja laitureiden kunnostukseen.

– Meillä on rahoitus kunnossa 850 000 euroon, mutta betonilaiturin kustannukset yllättivät. Mitoitus on tehtävä niin, että teräsponttonilaituritkin saadaan kuntoon, Kosonen sanoo.

Röytässä on kaksi teräsponttonilaituria, joilla on pituutta 42 ja 60 metriä. Näiden laitureiden kunnostus maksaa tavasta riippuen 1 500–3 000 euroa metri.

Tämä rajoittaa betonilaiturin kustannukset noin puoleen miljoonaan euroon.

– Toivottavasti pääsemme kunnostamaan teräsponttonilaitureita syksyllä. Voi olla, että järkevintä on nostaa vanhat laiturit maalle ja tuoda uudet tilalle.

– Nykyiset teräsponttonit menivät 20 vuodessa. Onneksi nykyään on saatavissa paremmilla pinnoituksilla ponttonia.

– Betonilaiturin kunnostus vaatii lisää suunnittelua. Kun ratkaisu löytyy, kyse on pitkäaikaisesta, 30–50 vuotta kestävästä ratkaisusta.

Iin Röytän saari on nuori. Röyttä tarkoittaa riuttaa.

Iin Röyttä paljastui merestä vasta 1300-luvulla. Vielä 1870-luvulla saari näkyi kartalla kolmena erillisenä saarena.

Saaren pinta-ala on 58 hehtaaria. Se sijaitsee neljän kilometrin päässä mantereesta.

Saaressa arvioidaan kertyvän vuosittain noin 10 000 käyntiä. Venepaikkoja on 80, mutta esimerkiksi elojuhlien aikaan sataman kapasiteetti venyy tarpeen mukaan.

Pohjanmaan luontopalvelujen puistonjohtaja Saara Airaksinen sanoo, että Röytästä on tehty tulevaisuuden kehittämissuunnitelma.

- Luontopolut, opastetaulut ja satama laitetaan kuntoon. Saari on arvostettu rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Röytän saari on vanha satamapaikka. Se toimi 1800-luvun lopulta sahatavaran lastauspaikkana.

Retkivenetukikohdaksi saari tuli 1960-luvulla.

– Nykyisin saaressa on veneilyseurojen tukikohtia. Seurat muodostavat yhdessä Iin Röytän toimijat, Airaksinen kertoo.

Saaren maa-alueen haltija on Metsähallitus.

Laitureihin on luvassa avustusta Ely-keskuksen maaseuturahastolta ja Iin kunnalta.

Arkkurakenne on antanut periksi vesirajasta, ja sisällä olevat kivet valuvat hiljalleen altaaseen. Teräsponttonilaituri on vaarassa keikahtaa nurin, kun toinen puoli ponttoneista on puhki.

Artikkelin lähde Kaleva 23.05.2016.