Kohderyhmänä on koko universumi
Oululainen Sami Halminen löysi reggaen kunnolla Elämän Jani -yhtyeensä myötä.
Anssi JunttoLaulaja Sami Halmisella oli ollut pitkään erilaisia rock- ja metalliosaston bändiviritelmiä rumpali Henri Meripaasin kanssa, mutta levytyksistä huolimatta touhu tuntui junnaavan paikallaan.
Jossain vaiheessa Meripaasi ehdotti, josko he kokeilisivat jotain rauhallisempaa ja suomen kielellä.
Elämän Janiksi nimetty yhtye otti ensiaskeleensa talvella 2011. Yksi ihan ensimmäisistä kappaleista oli Paratiisi. Sanoituksista vastaava Halminen muistelee itsekin yllättyneensä, kuinka syvälle sen lyriikka onnistui uppoamaan.
– Ristiriidan tuolla puolen tässäkin on maa, paratiisi, joka alle huolen jää unholaan, hän lausuu Satumaata mukailevaa tekstiään ja osoittaa etusormella päätään.
– Huomio on suuntautunut tuonne, missä pelkästään prosessoidaan asioita. Sellainen hiljainen rauhallinen olemus unohtuu kokonaan, vaikka sekin on siellä olemassa.
Jos Halmisen sanoitukset valtavirrasta poiketen henkivät rauhallisuutta, sanoitusprosessikaan ei ole ihan tavanomaisimmasta päästä. Hän ei tunnu edes tietävän, mistä tekstit kumpuavat.
Halminen ei yleensä ota päiväunia, mutta kerran hän vain sattui nukahtamaan sohvalle. Post-apokalyptiseen maisemaan sijoittuvassa unessa hänen tiensä vei hylättyyn ja pölyiseen kerrostaloon. Siellä Halminen kohtasi häntä odottaneen koiran, kuuli melodian ja tunsi selkänsä takana valtavan voiman.
– Kun käännyin katsomaan, siellä oli hevonen, joka katsoi minua silmiin. Saman tien tulivat sanat lauluun. Kun heräsin, raavin äkkiä ne sanat jonkin kuitin taakse. Jonkin ajan päästä katsoin tarkemmin sitä tekstiä ja totesin, että siitähän tuli aika jännä ja syvä teksti.
Aikaansaannos kantaa nimeä Tienpää. Niina Ylipahkalan tekemä musiikkivideo samaisesta kappaleesta julkaistiin viime syksynä.
– Tykkään tuollaisesta, joka pysäyttää oman ajatusmaailman, ja hajottaa sen vähäksi aikaa. Tulee joku kirkas välähdys, että asiat eivät välttämättä ole niin kuin kuvittelee, Halminen toteaa.
– En enää murehdi tekstien tekemistä. Se on automaattinen asia. Minulla on tasan yksi kohderyhmä. Kaikki laulut kertovat jollakin tavalla sinusta. Kohderyhmä on oikeastaan koko universumi.
Elämän Janin musiikkia Halminen ei osaa – tai edes halua – määritellä järin yksiselitteisesti. Kyse on jonkinlaisesta ajattomasta ja iskelmällisestä reggaesta.
– Itse näen, että se on nimenomaan tuoretta. Sen ei ole tarkoituskaan olla reggae-reggaeta. Siinä on reggae-rytmiä, mutta siinä on myös humpparytmiä. Siihen on tarkoituksella haettu sellaista suomalaista agentsmaista kitarasoundimaailmaa, Halminen sanoo.
– Meillä on sellainen salainen haave vanhojen tanssilavojen herättämisestä henkiin. Osaisi tämä ja tulevakin sukupolvi mennä kellareiden lisäksi sinne koivun katveeseen tanssaamaan.
Reggaesta Halminen on kiinnostunut oikeastaan vasta Elämän Janin myötä. Bob Marleyn tuotantoa hän oli toki kuunnellut satunnaisesti aikaisemminkin.
– Olen alkanut ymmärtää, että reggae ei välttämättä tarkoita sitä rytmiikkaa, vaan se on se fiilis, joka tarttuu kuulijaan. Don’t worry, be happy.
Fakta
Kotoisin Ylitorniolta, asuu Oulussa.
Opettaa laulamisen ja siviilityön lomassa joogaa ja opiskelee kalevalaiseksi jäsenkorjaajaksi.
Levylautasella juuri nyt: Leevi and the Leavings -yhtyeen Turkmenialainen tyttöystävä.
Sami Halmisen yhtye Elämän Jani on työstänyt ensimmäistä pitkäsoittoaan viime syksystä lähtien. Sisällöllisesti kaikki alkaa olla valmista, ainoastaan julkaisija puuttuu.
Artikkelin lähde Kaleva 26.05.2016.