Emeritusprofessori poimii rusinat pullasta

Martti Sorri pitää vastaanottoa ja tekee tutkimusta sen verran kuin on kivaa.

70 vuotta

Päivi Alasuutari

– Vaimoni ilmoitti kahdeksan vuotta sitten, että kuules äijä, sinun on aika siirtyä terminaaliurheilun pariin, perustelee Martti Sorri golf-harrastustaan.

Sorrin puheissa vilahtaa usein viittaus vaimon, Anna-Liisa Hakkaraisen naseviin kommentteihin. Esimerkiksi valmiiksi vanhuudenpäiviä varten ostetun kerrostaloasunnon rouva on nimennyt jätteen loppusijoituspaikaksi.

Sorrin äänessä on ylpeyttä ja hilpeyttä, kun hän sanoo, että rouva on ”hyvä suustaan”. Vaikuttaa siltä, ettei hän itsekään toiseksi jää.

Golfin Sorri nostaa esimerkiksi siitä, millä työelämän jättämä aukko on täyttynyt eläkevuosina.

Työntäyteisimpinä vuosinaan Sorri oli lääkärinä OYSissa, opetti ja teki tutkimusta Oulun yliopistossa sekä oli yksityislääkärinä, toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana Lääkärikeskus Poruksessa. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti alansa kansainvälisissä tiedeyhteisöissä.

– Kun jäin eläkkeelle, ilmoitin, että alan poimia rusinat pullasta. Pidän vastaanottoa sen verran kuin on kivaa. Teen tutkimusta sen verran kuin on kivaa. Golf-kauden aikana on melko turha soitella, hän naurahtaa.

Yksityisvastaanottoa Sorri pitää yhtenä päivänä viikossa muutaman tunnin. Kiireettömyys potilastyössä tuntuu etuoikeudelta.

– Jos potilaalla on puhumista tai minusta tuntuu, että jotain asiaa pitää selittää pitempään, niin sitten puhutaan.

Hänestä tuntuu myös, että pitkän kokemuksen ansiosta potilaan tarpeisiin osaa paremmin vastata. Ja osaa lukea rivien välistä kysymyksiä, joita potilas ei saa sanotuksi ääneen.

Sorri on huolestunut lääkärien koulutuksen kehityssuunnasta: sisäänotot kasvavat ja opettajat vähenevät.

– Työhön liittyviä toimenpiteitä pitäisi saada opetella samoin kuin sitä, miten potilaan kanssa ollaan.

Kun Sorri aloitti opintonsa 1960-luvun puolivälissä, kandikurssin koko oli 25 opiskelijaa.

– Kun meitä esimerkiksi oli korvakurssilla 25, niin opettajia oli neljä. Nyt kurssikoko on jotain 140 ja opettajia on kolme. Se on pelottava ero.

Tutkimustyöhön Sorri osallistuu väitöskirjojen ohjaajana. Meneillään on kaksi ohjaustyötä.

Kun golf-kausi Suomessa on ohi, Sorri ja Hakkarainen tekevät parin viikon reissuja Etelä-Ranskaan, jossa heillä on ”kimppakämppä” golf-kenttien läheisyydessä.

– Se on kiireetöntä liikkumista ulkona. Ehkä se koukku tulee siitä, että jos sattuu jotain oppimaan, syntyy hetkellisiä välähdyksiä onnistumisesta. Lisäksi golf on hyvin sosiaalista.

Sorrilla ja hänen vaimollaan on toinenkin kiinnekohta Ranskassa Alppien tuntumassa. Aikaisemmin he harrastivat laskettelua, mutta se katkesi kuin veitsellä leikaten.

– Meiltä varastettiin sukset. Ajattelimme, että se oli sitten siinä.

fakta

Martti Sorri

Syntynyt 20.5.1946 Kemissä.

Naimisissa gynekologi Anna-Liisa Hakkaraisen kanssa, yksi aikuinen tytär.

Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Oulun yliopistossa 1999–2010.

Lääketieteen lisensiaatiksi 1970, erikoislääkäriksi 1976, väitteli tohtoriksi 1979, audiologian erikoislääkäriksi 1981. OYSin palveluksessa vuodesta 1972.

Mehiläiselle vuonna 2003 myydyn lääkärikeskus Poruksen perustajaosakas. Porus perustettiin vuonna 1973.

Lukuisia luottamustehtäviä kansallisissa ja kansainvälisissä lääketieteen yhdistyksissä ja järjestöissä, kuten kansainvälisissä audiologien järjestöissä. Suomen audiologian yhdistyksen perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja.

Julkaisuja kaikkiaan vajaat 500.

Harrastaa golfia ja matkailua.

Merkkipäivänään matkoilla.

Martti Sorrin motto golfin peluussa on ”pelaan mieluummin kuin hyvin”.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 20.05.2016.