Avaus: Joko aika selvittää raide-yhteys kentälle?

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Latekoe Lawson Hellu on jo vuosia esittänyt ratikkalinjaa keskustasta lentoasemalle.

Kilometri raidelinjaa maksaisi ainakin 10 miljoonaa euroa.

Liisa Laine

Oulu

Oulun rakennuslautakunnan puheenjohtaja, valtuutettu Latekoe Lawson Hellu (vihr.) toivoo, että Oulun kaupunki tutkisi mahdollisuudet lentoasemalle johtavaan raitiovaunuliikenteeseen.

Lawson Hellu on ajanut asiaa sinnikkäästi jo Oulunsalon kunnan aikana ja esittänyt visionsa muun muassa Oulun seutuvaltuustossa ja maakuntavaltuustossa. Toistaiseksi turhaan.

Olisiko uusi Oulu tähän valmis?

Vastikään hyväksytyssä uuden Oulun yleiskaavaehdotuksessa on huomioitu mahdollisuus raideliikenteeseen eri puolilla kaupunkia.

Lentokentän suunnalla yleiskaavassa puhutaan raitiotien toteuttamisesta kokonaisuutena, johon kuuluisi pohjois-eteläsuuntainen liikennekäytävä sekä toissijaisesti lentokentäntien varteen rakennettava raide, joka tarjoaisi yhteyksiä Oulun lentokentälle.

Lawson Hellun mielestä on turha odottaa kauas tulevaisuuteen.

– Raitiotie helpottaisi myös oulunsalolaisten asukkaiden liikkumista virastojen ja hyvinvointikeskusten välillä. Raitiotiestä tulisivat hyötymään myös monet Oulunsalon ulkopuolella olevat asukkaat Kaakkurista keskustaan. Pysäkkejä on helppo rakentaa lisää aina tarpeen mukaan.

Toistaiseksi ratikka on torpattu liian kalliina. Lawson Hellu on pohtinut rahoitusta uudelta kantilta.

– Esitykseni on, että raitiotien rahoitukseen voitaisiin ottaa mukaan yksityisiä yrityksiä. Ne rahoittaisivat hankkeen 80-prosenttisesti saamalla sijoittamansa pääoman takaisin lipunmyyntituloista muutaman vuoden kuluessa.

Lawson Hellu uskoo, että sijoitus tulisi takaisin jo 5–10 vuodessa.

Hän pitää mahdollisena, että hankkeen pääurakoitsija vastaisi myös radan kunnossapidosta ja huollosta sopimuksen aikana.

– Sopimukseen voitaisiin lisätä lauseke, että pääurakoitsijalla on mahdollisuus rakentaa verkkoa myös jatkossa. Se takaisi urakoitsijalle pitkän yhteistyösuhteen Oulun kaupungin kanssa ja edesauttaisi rataverkon kehittymistä myös muille asuntoalueille.

Lawson Hellun mallissa yksityisen rahoituksen osuus voisi olla esimerkiksi 80 prosenttia. Oulun kaupunki, EU, valtio, maakuntaliitto ja raitiovaunuvalmistaja vastaisivat lopusta 20 prosentista.

– Raitiovaunuja ei tarvitsisi ostaa, vaan ne voitaisiin ”liisata” alkuvaiheessa vaunujen valmistajilta pitkällä sopimuksella. Myös raitiotievaunujen huollosta ja kunnossapidosta vastaisi vaunujen valmistaja.

– Hankkeen koko rahoitusta voidaan hakea Oulun kaupungin lisäksi myös EU:n ja valtion kautta. Raitiotien omistus siirtyisi kokonaisuudessaan Oulun kaupungille esimerkiksi 10 vuoden jälkeen. Omistusoikeutta voidaan harkita yhteistyössä rahoittajien kanssa.

Lawson Hellu uskoo, että myös Kempeleessä voisi olla kiinnostusta asiaan.

Lawson Hellu on ollut asiassa yhteydessä Lemminkäiseen, jonka edustajat kävivät maanantaina tutustumassa ideaan.

Ensi kuulemalta oltiin varovaisia ja todettiin, ettei Lemminkäinen ole ainakaan toistaiseksi asiassa mikään osapuoli.

– Sen voimme sanoa, että kannattaa tehdä asiasta esiselvitys, jotta saadaan faktat pöytään. Tässä vaiheessa ei voi tietää, mikä on mahdollista. Käyttäjämäärät ratkaisevat, toteaa johtaja Jaakko Kivi Lemminkäinen Infra Oy:stä.

– Kokemusten perusteella kilometri raitiotietä maksaa 10 miljoonaa euroa.

Oulun lentokentältä asemalle on noin 14 kilometriä.

Esitettyyn rahoitusmalliin ei oteta kantaa. Tampereen ratikkahanke etenee Allianssi-mallilla, jossa tilaaja, urakoitsija ja suunnittelija muodostavat organisaation. Se ei ole elinkaarimalli, eikä urakoitsijalla ole rahoittajan roolia.

Fakta