Aaltojen Kunkku turvaa koulutien
Yli-Iin Jakun koulun parikymmentä oppilasta kulkee osan koulumatkaansa suoraan Iijoen yli kouluveneellä.
Venekuljetus lyhentää pienten koululaisten koulumatkaa parikymmentä kilometriä ja ajallisesti tunnin päivässä.
Helge MurtovaaraOuluYli-Iin Jakun koulun ekaluokkalainen Anni Kaisto laittaa tottuneesti pelastusliivit rannassa sijaitsevaan säilytyslaatikkoon. Hän on juuri saapunut Aaltojen Kunkun kyydissä koululta Iijoen ylitse.
Rannalla on odottamassa kahden Jakun koulun oppilaan isä Heikki Mustonen. Lapset ovat tällä hetkellä ensimmäisellä ja toisella luokalla.
Mustonen pitää venekuljetuksia erinomaisena juttuna, mutta talvinen jäätie Iijoen yli hieman huolestuttaa, vaikka kouluveneenkuljettaja Jari Jussila pitääkin huolta jään riittävästä paksuudesta.
– Kouluveneessä on aina kuitenkin mukana aikuinen, joka pitää huolta ja valvoo, etteivät lapset pöljyyksissään tee mitään hölmöä, Mustonen selventää.
Lapsetkin tykkäävät kouluveneellä kulkemisesta. Mustonen muistuttaa kouluveneen olevan nopeampi tapa kuljettaa lapsia joen yli kouluun ja takaisin kuin linja-auto tai taksi.
– Kertaakaan varsinaisella ajokaudella ei ole ollut niin paha ilma, etteikö kouluvene olisi kulkenut. Tietenkin tilanne on erilainen siinä vaiheessa, kun rantaan alkaa tulemaan jäätä.
Kouluveneenkuljettaja Jari Jussila saapuu työmaalleen Jakkusuvannon rantaan kello 12.50. Hetken päästä joen toisella puolen rannalla näkyy jo ensimmäisiä oppilaita pelastusliivit yllä.
Neljä edestakaista matkaa joen yli kestää vain noin reilun varttitunnin. Koulukyydin saa kaikkiaan 12 koululaista.
– Kouluveneessä saa kuljettaa neljä lasta yhdellä kertaa, näin Trafi on määrännyt.
Lasten kuljettaminen veneellä on muutenkin tarkkaa. Kun Jussila lupautui vuonna 2011 kouluveneenkuljettajaksi, hän joutui tenttimään kipparin paperit. Myös vene täytyy katsastaa määräajoin.
– Sisävesillä kuljettamiseen ei Suomessa ole olemassa sääntöjä, vaan täälläkin joudutaan soveltamaan merenkuljetusten sääntöjä.
Pelastusvälineiden käyttöä ja veneessä käyttäytymistä lapset ovat opiskelleet ennen kuljetusten aloittamista. Veneellä on seuraava katsastus ensi vuonna.
– Mielestäni on hyvä, että näissä asioissa ollaan tarkkoja.
Koululaisten kuljettaminen Jakkusuvannon yli on Jussilalle jo tuttua työtä. Venekuljetuskausi alkaa syksyllä elokuussa ja kestää lokakuulle sekä jatkuu keväällä jäiden lähdettyä.
Kun venekuljetukset syksyllä päättyvät, koululaiset kuljetetaan autokyydeillä.
Kun joki on kunnolla jäätynyt, kouluveneenkuljettaja merkitsee turvallisen reitin Jakkusuvannon ylitse ja myös seuraa jäätien turvallisuutta koko ajan mittaamalla. Joen yli kulkee merkitty reitti, joka poljetaan moottorikelkalla ja tarvittaessa aurataan.
Kouluveneellä kulkee aamuin ja iltapäivisin parikymmentä koululaista, mikä tarkoittaa noin kolmannesta Jakun koulun oppilaista.
Aikataulu on laadittu lukujärjestyksen mukaan. Aamulla kuljetukset alkavat kello 9 ja 10, iltapäivällä puolestaan hieman ennen kello yhtä ja kolmea.
– Aamulla lapsilla ei ole niinkään kiire kouluun, mutta illalla on kiire kotiin.
Lasten koulumatkaa venekuljetus lyhentää huomattavasti, sillä autokyydillä matkaa koululle kertyy 17 kilometriä. Ajallisesti se tarkoittaa noin puolta tuntia aamuin ja illoin. Toisaalta lapset voivat silloin joutua odottamaan kuljetusta pidempään.
– Ja jos kustannuksista puhutaan, tuskin autokuljetus pärjää venekuljetuksille, Jussila selventää.
Katso video ja kuvagalleria.
kaleva.fi
Yhdellä kertaa kouluveneessä saa olla ainoastaan neljä oppilasta. Luukas Kaiston (vas.), Jonne Kaiston ja Robert Jaaran matka joen yli kestää vain muutaman minuutin, kun autolla tien kautta kiertämällä lähes parikymmentä kilometriä pitkä koulumatka kestäisi noin puoli tuntia.
Venekyyti harvinaista mantereella
Helge Murtovaara– Kun asiaa silloin selvittelin, se oli harvinainen tapaus kaiken kaikkiaan Manner-Suomessa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella ei mitään muita vastaavanlaisia erilaisia kuljetusmuotoja ole tullut vastaan, Kosola sanoo.
– Oli aika hämmentävää, kun ensimmäisen kerran kuulin, että näinkin voidaan koulukuljetus järjestää. Se on minusta järkevä ratkaisu, koska autolla lapsia kuljetettaessa tulisi melkoinen kiertomatka kuljetukseen.
Lapin aluehallintoviraston opetus ja kulttuuritoimi -vastuualueen johtaja Elisa Suutala muistuttaa, että aluehallintovirasto ei seuraa, miten lapsia kouluun kuljetetaan.
Aluehallintovirasto seuraa erityisesti koulumatkojen pituuksia ja niihin kuuluvia aikoja.
– Äkkiä ei minun mieleeni tule sellaista, että oppilaita kuljetettaisiin vesistön ylitse. Rovaniemellä on aikoinaan ollut Nivankylän koululle joen yli kuljetus, mutta se on päättynyt jo kauan aikaa sitten.
Suutalan mukaan Lapin alueella, jossa on isoja jokia, on aikoinaan ollut erilaisia kulkuvaihtoehtoja silloin, kun koulu on sijainnut toisella ja kylä toisella puolella jokea.
Oppilaat ovat kulkeneet talvella jäätietä pitkin ja välillä autolla kulkien jonkun sillan kautta tai sitten on ollut venekuljetus.
– Mutta kylläpä ne ovat tainneet jäädä pois käytöstä, kun tiestöt ovat parantuneet ja siltoja on rakennettu, Suutala toteaa.
Artikkelin lähde Kaleva 14.05.2016.