Artikkelin lähde Kaleva
Arja Mikkola
Oulu
Oulun yliopistossa syntyy joka vuosi kolme tai neljä uutta yritystä, joissa osaaminen pohjaa suoraan tutkimukselle.
Kaikkiaan yliopistolla tehdään vuosittain 20-25 erilaista, yrityksiä suoraan hyödyttävää tulosta.
- On se sitten uusi yritys, teknologiansiirto tai lisensointi, kertoo Oulun yliopiston innovaatioasiamies Petri Räsänen.
Esimerkiksi Tampereen teknillisestä yliopistosta pukkaa uusia yrityksiä lähes samaan tahtiin Oulun kanssa.
Räsäsen mukaan Oulu ja suomalaiset pärjäävät ylipäänsä hyvin globaalissa vertailussa.
- Ollaan ihan kilpailukykyisiä.
- Yliopistosta odotetaan paljon yrityksiä. Ei niitä synny, ei Yhdysvalloissakaan, Räsänen toppuuttaa.
Yhden tutkimuspohjaisen startupin syntyminen vaatii Oulussa taakseen noin 30 miljoonan euron tutkimuspanoksen. Jos mittarina pidetään uusien yritysten määrää, Oulu käyttäisi Räsäsen mukaan ehkä kolmanneksen vähemmän tutkimuseuroja verrattuna amerikkalaisyliopistoihin.
Professori Juha Röningin tutkimusryhmä lienee oma lukunsa. Röningin tietotekniikan tallista on putkahtanut Oulussa kymmenkunta yritystä.
Niistä Codenomicon myytiin juuri amerikkalaisille.
- En minä mikään tehdas ole. Nuorten ajatuksista tämä lähtee, professori sanoo.
Noin 40 hengen tutkimusryhmä kehittää robotiikkaa, isojen tietomäärien eli big datan hyödyntämistä sekä tietoturvaa. Periaatteena on, ettei tutkimusta haudata pöytälaatikkoon.
- Paras palkinto on se, jos tutkimusta pystytään soveltamaan ja kansantalous saa omansa takaisin.
Se, että ideoista versoaa yrityksiä, riippuu paitsi aiheista myös avoimesta ilmapiiristä. Röning painottaa myös nöyrää mieltä sekä sitä, ettei ideoita ammuta alas.
Haastavinta on saada riskitöntä alkupääomaa, joten professori on saattanut lähteä osakkaaksi. Hän myös tarjoaa turvaverkkoa niin, että tutkijat voivat aluksi yhdistää yrittäjyyttä soveltavaan tutkimukseen.
- Ituja on, Röning naurahtaa jatkosta.
Räsäsen työtä on juuri etsiä innovaatioiden ituja.
- Kannattaa keskustella tutkijoiden kanssa ja rakentaa luottamuksellista suhdetta. Muuten saa odotella.
- Antaa heidän kertoa tutkimuksestaan, koska siitä he haluavat kertoa. Minun ja kollegoiden tehtävä on löytää sovelluksia, palvelun tai tuotteen kehittämistä.
Räsänen on havainnut vuosikymmenessä myös suuren kulttuurimuutoksen.
- Yrittäjyydestä on tullut hyväksyttävämpää. Se on tuonut vaurautta ja tutkimusyhteistyötä.
Yrityksiä syntyy lähinnä tekniikan, lääketieteen ja taloustieteen piiristä. Jatkossa tavoitteena olisi saada myös humanistit ja kasvatustieteilijät mukaan moniosaajatiimeihin.
Kaikkein vaikeinta on juuri hyvän tiimin muodostaminen.
- Vasta tiimi ratkaisee, kuinka menestynyt yritystarinasta tulee.
Tekes on vahvistanut rooliaan tutkimustulosten kaupallistamisessa. Sen TutLi-rahoituksesta kohdistuu Ouluun hieman yli 10 prosenttia. Parissa vuodessa on aloitettu 15 liiketoimintahanketta: kuusi on päättynyt ja neljä yritystä perustettu.
- Ihan hyvä tulos, Räsänen sanoo. Varsinainen tulos toki näkyy vasta myöhemmin: kasvussa, työllisyydessä ja verotuloina.
- Me etsimme kustannus- ja kannattavuusajureita, kertoo toimitusjohtaja
Väätäjän mukaan tekeminen hämärtyy yrityksessä helposti, kun liikevaihto alkaa lähestyä 10 miljoonan euron rajaa.
WeVision pyrkii luotaamaan yrityksissä huomiotta jääneitä kustannuksia. Yritys on yksinkertaistanut toimintolaskennan isän, professori
Varsinainen tietojärjestelmä on saatu käyttöön yrityskumppaniksi lähteneeltä yhdysvaltalaiselta Acornilta, jonka palvelua soveltavat muun muassa CocaCola ja Unilever.
Kaarevaselkäinen, niin sanottu valaskäyrä osoittaa, että tyypillisesti jopa 20-40 prosenttia asiakkaista voi tuottaa firmalle suoranaista tappiota. Käytännössä koko yrityksen tuottoa saattaa kannatella ehkä vain viidennes asiakkaista.
Sen takia myynninkin olisi tiedettävä, mitä uudet tuotteet oikein maksavat, tai minkälaisia kuluja aiheuttaa pieninkin muutos, joka asiakkaalle saatetaan ohimennen luvata.
Yritys työllistää kuusi henkeä. Palvelu on käytössä kymmenessä yrityksessä, niin teollisuudessa kuin terveydenhoidonkin piirissä. Osa asiakkaista ja yrityksen edustajista toimii Keski-Euroopassa.
Artikkelin lähde Kaleva