Artikkelin lähde Kaleva
Helge Murtovaara
Oulu
Tänään 50-vuotispäiväänsä viettävän Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) ja Oulun yliopiston synnytys- ja naistentautien klinikka on edelleen virkeä ja kehityskykyinen ensilinjan klinikka, OYSin synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualuejohtaja Eila Suvanto luonnehtii.
Klinikka vastaa oman alueensa ja koko Pohjois-Suomen erityisvastuualueen synnytysten ja naistentautien toiminnasta ja äitiyshuollosta sekä näiden erikoisalojen opetuksesta ja tutkimustyöstä.
- Klinikka tuottaa laadukasta erikoissairaanhoidon palvelua ja osaltaan edistää paitsi Pohjois-Suomen naisten, myös koko perheen terveyttä ja hyvinvointia.
Potilaita tulee Suomen laajimmalta erityisvastuualueelta, joka ulottuu Kokkolasta Utsjoelle.
Käytännössä tältä alueelta tullaan klinikalle silloin, jos kysymys on vaativammasta hoidosta, esimerkiksi ennenaikaisista synnytyksistä, syövän hoidosta tai lapsettomuushoidoista.
- Keskussairaalat Lapissa, Länsi-Pohjassa, Keski-Pohjanmaalla tai Kainuussa huolehtivat perustason sairaalahoidosta hyvässä yhteistyössä meidän kanssamme.
Klinikan historiikin kirjoittaneen emeritusprofessori Pentti Jouppilan mukaan klinikan pohjaa luotiin jo silloin, kun dosentti Pentti A. Järvinen nimitettiin ensimmäiseksi synnytys- ja naistentautiopin professoriksi vuonna 1965. Klinikka lähti liikkeelle hyvin vaatimattomista oloista Lääninsairaalan ylimmästä kerroksesta.
Yliopistovaiheen alkuun ajoittuu paljon muutoksia. Silloin alkoi lääketieteessä tapahtua paljon asioita samaan aikaan ja nopeasti.
- Professori Järvinen oli hyvin tarmokas ja ennakkoluuloton. Alusta alkaen klinikka haluttiin kehittää oman alansa pioneeriyksiköksi monella alalla. Järvinen kannusti tähän meitä hulluja nuoria.
Jouppila itse on alusta saakka ollut tekemisissä ultraäänitutkimuksen kanssa. Hän väitteli alkuraskauksien ongelmien, erityisesti uhkaavan keskenmenon diagnostiikasta ultraäänellä. Oulun klinikka otti uuden tutkimusmenetelmän ensimmäisenä käyttöön Suomessa.
- Muutenkin tällainen sikiöstä saatava tieto tuli monipuolisesti käyttöön klinikan perustamisen aikoihin. Sitä ennen ei sikiön voinnista saatu tietoa muuten kuin kuulotorvella, Jouppila selventää.
Jouppila ja Suvanto korostavat lääkäreiden ja kätilöiden yhteistyön olevan synnytyksissä tärkeää.
- Kätilöt ovat synnytyksissä päävastuussa, lääkärit tulevat yleensä paikalle vasta silloin, jos jotakin poikkeava ilmenee, Jouppila sanoo.
Ylihoitaja Jaana Roininen kertoo, että kätilöitä työskentelee tänä päivänä OYSissakin ympäri taloa ja hyvin monilla sektoreilla. He ovat työhön sitoutuneita ammattilaisia.
Ammattiosaamisesta kertoo Suvannon mielestä myös se, että suomalaiset kätilöt ja hoitajat ovat kysyttyjä esimerkiksi Norjassa.
Kliinisen sairaanhoitotyön ohella klinikan tärkeitä osa- ja toiminta-alueita ovat tutkimustyö ja opetus.
Roinisen laskelmien mukaan synnytys- ja naistentautien klinikalla on vuosittain työharjoittelussa noin 400 opiskelijaa.
Klinikalla on aina koulutettu erikoislääkäreitä ja valmistuneet lääkärit ovat levinneet Suomessa laajalle alueelle. Jouppilan mukaan Suomesta ei löydy yhtään keskussairaalaa, jossa ei ainakin joskus olisi toiminut ylilääkärinä Oulun koulusta valmistunut lääkäri.
- Jos täällä ei olisi yliopistollista sairaalaa ja koulutusta, niin varmaan lääkäritilanne olisi Pohjois-Suomessa paljon heikompi, Suvanto muistuttaa.
Fakta
OYSin synnytys- ja naistentautien klinikassa on 50 vuoden aikana syntynyt noin 160 000 lasta.
Väitöskirjoja on valmistunut noin 80 kappaletta.
Klinikalla on koulutettu noin
200
erikoislääkäriä.
Ensimmäinen koeputkihedelmöitys tehtiin 30 vuotta sitten.
Artikkelin lähde Kaleva