Toivon läikähdys väreissä

Riitta Taulavuori
Liminka
- Tunnustus tuli todella hyvään aikaan. Tässä kun on ollut monenlaista kriisinpoikasta, myöntää kuvataiteilija Hannu Lukin.
- On tätä ikäkriisiä, kun piti vasta laittaa ensimmäiset lukulasit. Ja sitten on näitä taiteeseen ja taidekoulutukseen kohdistuvia paineita.
Mutta se tunnustus. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahasto on juuri myöntänyt Lukinille 10 000 euron rahapalkinnon.
Pieni kriisinpoikanen oli kehkeytymässä tästäkin, kun taiteilija alkoi alkuviikosta hermoilla puheen pitämistä perjantaisessa palkinnonjakotilaisuudessa.
- Kunnes päätin, että taidan vain kiittää.
Lukinin mielestä tunnustus on tärkeää kuvantekijälle, joka saa useimmiten olla aivan itsekseen omien töidensä kanssa.
- Ei se ole vain se rahasumma, vaan se antaa myös itsetuntoa, kun huomataan. Että joku uskoo sinun tekemiseesi.

Limingan taidekoulussa 16-vuotiaana opinnot aloittanut ja samaisessa koulussa maalauksen opettajana vuodesta 1991 toiminut Lukin sanoo olevansa huolissaan kuvataidekoulutuspaikkojen karsimisesta eri puolilla Suomea. Myös mahdolliset lisäleikkaukset pelottavat.
- Suomessa hoetaan, että peliala nostaa Suomen pintaan. Mutta eihän pelejä tehdä pelaamalla tai pelkällä tekniikalla! Piirtäminen, maalaaminen, värioppi ja sommittelu ovat äärettömän tärkeitä perustaitoja monella muullakin alalla. Niitä tarvitsevat esimerkiksi arkkitehdit, muotoilijat, lavastajat ja vaatealan ihmiset.
Peruskoulun kuvataideopetus on Lukinin mielestä jo karsittu niin mitättömäksi, ettei sillä ole enää paljon väliä. Ja varsinkin pojilta siellä onnistutaan kitkemään vähäinenkin orastava kiinnostus kuvantekemiseen, mies hymähtää.
- Suomessa ei oikein tahdota tajuta, mikä merkitys visuaalisesti mielenkiintoisella ympäristöllä on, ja miten kuvallisessa maailmassa ylipäätään elämme.

Lukin itse sanoo olevansa ennen muuta kuvataiteilija.
- Opetushommassa on kysymys hengissä pysymisestä ja toimeentulosta. Ei se ole vastentahtoista, mutta sitä pitää olla sopivina annoksina.
Limingan taidekoulussa lähtökohtana on, että opettajat ovat ammattitaiteilijoita. Siellä ymmärretään myös, että taiteilijan on saatava tehdä sitä ominta työtään, Lukin kiittelee.
- Jos olen saanut apurahan tai myytyä teoksia, pyydän virkavapaata. Olen työskennellyt yhdentoista vuoden aikana aina muutaman talvikuukauden esimerkiksi Espanjassa, Intiassa, Ranskassa ja Italiassa. Kun rahat loppuvat, palaan taas tänne. Mutta pimeään aikaan on taas pakko päästä valoon.
Minne seuraavaksi?
- Olen mennyt niin vasta naimisiin, että vaimo tietää paremmin! Meillä on kaksivuotias tytär, eikä sellaisen kanssa uskalla mennä ihan minne vain.
Yksi kohde on kuitenkin jo selvillä. Heti ensi viikon alussa Hannu Lukin suuntaa vaimonsa eli ääni- ja mediataiteilija Meeri Lukinin sekä heidän tyttärensä kanssa Haapamäelle. Siellä ovat Lukinin ateljee ja kesämökki.

Mutta pysytellään vielä hetki Limingassa ja Vilho Lampi -museossa, missä avautui keskiviikkona Lukinin näyttely. Se on yhteisnäyttely, jossa toisena taiteilijana on Lukinin oppilas parinkymmenen vuoden takaa, veistostaiteilija Toni Iskulehto.
Lukinin öljyväriteoksia on esillä noin 20. Niistä vanhimmat ovat vuodelta 2011, ja uusimmassa maali on hädin tuskin ehtinyt kuivua.

Kaleva
Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto jakoi tämänvuotiset apurahansa ja palkinnon perjantaina Oulun ammattikorkeakoulun konserttisalissa.
Myönnettyjen 40 apurahan ja palkinnon yhteissumma on 481 000 euroa.
Tanssitaiteilija Henna Hanhineva ja työryhmä saivat 12 000 euroa pysyvän monitaidetilan perustamiseen Oulun Ensi- ja turvakotiin.
Kotiseututyön apurahana myönnettiin Oulu-seura ry:lle 16 000 euroa kamarineuvos Atte Kalajoen elämästä kertovan kirjan tekemiseen.
Oulun kirjailijaseura ry sai 20 000 euroa kirjallisuuden talon perustamiseen ja valokuvaaja Vesa Ranta 24 000 euroa dokumentaarisen Reunalla-valokuvaprojektin toteuttamiseen. Ranta kuvaa Reunalla-projektissa syrjäkylien asukkaita hieman samaan tapaan kuin Esko Männikkö teki 20 vuotta sitten.
Fil. tohtori Sirpa Aalto, Oulu, sai skandinaavien ja saamelaisten välistä vuorovaikutusta keski-ajalla käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen 23 500 euroa.
Fil. maisteri Juha-Pekka Alarauhio, Oulu, sai Matthew Arnoldin kirjallisen tuotannon tulkitsemista käsittelevään väitöskirjatyöhön 24 000 euroa.
Fil. maisteri Johanna Havia, Tyrnävä, ympäristöystävällisiä menetelmiä luonnonvesien arseenianalytiikassa käsittelevään väitöskirjatyöhön 24 000.
Kasvatust. maisteri Marika Koivuniemi, Oulu, oppimishaasteita ja oppimisen säätelyä yksilö- ja ryhmätyötilanteissa käsittelevään väitöskirjatyöhön 24 000 euroa.

Fakta

Syntynyt Keiteleellä 23. lokakuuta 1963.
Kuvataiteilija, maalauksen opettaja. Taidemaalariliiton ja Oulun taiteilijaseura -63 ry:n jäsen. Opiskellut Limingan taidekoulussa ja Kuvataideakatemiassa Helsingissä.
Tekee akryyli- ja öljymaalauksia sekä veistoksia. Tyylillisesti luonnehdittu koloristiseksi ekspressionistiksi ja Vilho Lammen sukulaissieluksi. Pitänyt yli 80 omaa näyttelyä eri puolilla maailmaa.

Artikkelin lähde Kaleva