Musiikinnälkäinen tenori

Jaana Skyttä
Tenori Aarno Taskila esiintyi taannoin Kiimingissä. Tilaisuuden tunnelma oli harras ja vakava. Mies osasi laulujen sanat ulkoa ja siirsi juuri ennen esiintymistään nuottitelineen syrjään, kun se hajosi hänen käsiinsä palasiksi.
Osa niistä roikkui hänen käsissään. Sydän paukutti kahtasataa, mutta silloin hän muisti lauluopettajiensa neuvon: muista hengittää, siitä lähtee kaikki. Niinpä tilanteesta selvittiin suuremmitta kommelluksitta ja konsertti pääsi alkamaan.
- Jos olisin panikoitunut, homma olisi mennyt överiksi, hän muistelee tapahtunutta nyt jo nauraen.

Tänään 45-vuotias Taskila pitää päättökonserttinsa. Mies päättää opintonsa toistaiseksi vanhimpana laulun opiskelijana Oulun konservatorion musiikin perusopinnoissa. Hän on esimerkki siitä, että unelmia ei ole koskaan liian myöhäistä toteuttaa.
Taskila valittiin konservatorioon opiskelijaksi 2009 rehtorin päätöksellä. Hänen maineikkaita opettajiaan ovat olleet tenori-laulunopettaja Esko Jurvelin, tenori-laulunopettaja Vladimir Nedvizhai ja oopperalaulaja Seppo Ruohonen Espoosta.
- Onhan tämä ollut jännää, kun perusopintoja aloittavat opiskelemaan jopa 4-5-vuotiaat lapset ja nyt minä, keski-ikäinen mies valmistun.

Taskila ei ole pelännyt esiintymistä koskaan.
- Laulaminen on ollut minulle yhtä luonnollista kuin puhuminen. Joku naapurin rouva oli aikanaan todennut, että eihän tuo lapsi opi kävelemäänkään, mutta laulaa se kyllä osaa, mies nauraa.
Supliikilla ja rennon oloisella miehellä riittääkin puhetta kyllin. Mehevimmissä kohdissa hän pompahtaa seisomaan ja demonstroi kuulijalle tapahtunutta.
Haapavedellä maalaistalossa syntyneen Taskilan kyvyt huomattiin muuallakin kuin kotona ja naapurissa. Pojalla oli kirkkaan heleä lauluääni.
"Arska-poikaa" vedettiin laulamaan mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin. Pääsipä hän esiintymään maaherrojen Erkki Haukipuron ja Ahti Pekkalankin tilaisuuksissa sekä piispa Olavi Rimpiläisen piispantarkastuksessa.
Taskilan isällä on luonnon tenori, ja työn lomassa oli tapana laulella, mutta elämä oli maassa kiinni, joten esikoispoika "Arskaa" patistettiin hankkimaan "oikea" ammatti.

Asepalveluksen myötä Ouluun muuttanut Taskila jäi työhön puolustusvoimiin edeten upseeriksi. Musiikkiharrastus jäi kokonaan, mutta kytö jäi. Tultaessa 2000-luvulle vaimo kannusti hakemaan musiikkiopintoihin.
- Hain konservatorioon, mutten uskonut että olin päässyt sisään, vaikka näin nimeni jossain listassa. Vasta kun Nedvizhai soitti ja kysyi, enkö aio ottaa opiskelupaikkaa vastaan, vakuutuin. Muurasin juuri silloin kesämökin sokkelia, upseeriuralta freelance-kirvesmieheksi siirtynyt mies muistelee elämänsä hetkeä.
Taskilan tenoriääntä luonnehditaan lyyris-dramaattiseksi, jossa pehmeä sointi yhdistyy teräksisiin ylä-ääniin.
Edessä on ammatinvaihdos, sillä pölyinen työ vaarantaa miehen yhä herkemmäksi käyneen ääni-instrumentin. Ammattiopinnoista ja -urasta Taskila ei haaveile. Sopiva määrä konsertteja vuodessa riittää. Taskilan ohjelmistoon kuuluu yli 300 kappaletta. Vilkkaimmillaan esiintymisiä on ollut noin kahdeksankymmentä vuodessa.

Taskilan ohjelmisto sisältää isänmaallisia ja hengellisiä lauluja. Linjaus pohjautuu kodin arvoihin ja ammatilliseen uraan puolustusvoimissa.
- Meillä on isänmaa, mutta myös äidinmaa. Siten ohjelmistossa on myös Äideistä parhain -konserttisarja. Olen tunteikas ihminen. Laulan myös kauniita ja kuulaita romanttisia lauluja. Erityisesti napolilainen ja italialainen musiikki on mieleeni.
Minulla on valtava intohimo musiikin tekemiseen, suoranainen nälkä.

Fakta

Syntynyt 1970 Haapavedellä.
Kirvesmies-upseeri.
Päättää opintonsa Oulun konservatorion musiikin perustason
opinnoista.
Perheeseen kuuluvat vaimo ja
neljä lasta.
Harrastaa laulua, hiihtää ja kuntoilee.
Perusti vuonna 2011 veljensä
Jari Taskilan ja poikansa Aatu Taskilan kanssa Tenorisävel ry:n, tenorilaulua edistämään.
Julkaissut Jari Taskilan kanssa
Kaunis kotimaamme -levyn (2014).
Aarno Taskilan Hänelle - Romansseja ja Serenadeja (2015) levyjulkaisutilaisuus ja päättökonsertti tänään 8.5. Oulun musiikkikeskuksen Tulindberg- salissa klo 20.

Artikkelin lähde Kaleva