Artikkelin lähde Kaleva
Anna Kilponen
Tehdään nyt tikusta asiaa. Puinen laskutikku oli vielä 1960-luvun alussa ahkerassa käytössä tulevilla talonrakennusalan mestareilla Oulun Teknillisessä Oppilaitoksessa, tuttavallisemmin Tekulassa.
Jos tuli laskuvirhe, niin tikussa oli oksa, näin kuului selitys. Niitä oli toki muitakin - tikusta riitti riemua.
- Minulla on vielä laskutikku tallessa autotallin hyllyllä, ja aina välillä testailen sitä, kertoo Eero Kuittinen ja arvelee, että laskutikku saattoi jäädä jo heidän vuosikurssinsa jälkeen historiaan.
Yhdessä entisen opiskelukaverinsa Kaarlo Viitalan kanssa he ovat palanneet jälleen muistelemaan Tekulan-aikoja. Lauantaina järjestettiin 12. tapaaminen Oulun Tekulassa 1962-1965 talonrakennusalaa opiskelleiden kanssa.
Alkujaan rakennusmestariopiskelijoita oli 36, mutta vuosien kuluessa rivit ovat harventuneet 23:een.
Jos Tekulassa ei ollut tuolloin mekaanisia laskimia, ei ollut liiemmin kirjojakaan.
- Tieto vanheni äkkiä, siksi meillä oli vihkot käytössä. Ne käytettiin tarkkaan kummastakin päästä, Kaarlo Viitala selvittää kädessään vanha suomen kielen ja asioimiskirjoituksen vihkonsa.
Rakennusalan suuren muutoksen näkee Viitalan mukaan konkreettisesti työmailla.
- Olin itsekin rakentamassa Yliopiston apteekin, Isokatu 27:n taloa 1960. Meitä oli noin 50 rakennustyöntekijää, kun nykyisin vastaavalla työmaalla olisi 10-12 rakentajaa. Muun muassa torninosturit ja valmis betoni ovat nopeuttaneet työtä.
Äidinkieltä oppilaitoksessa opetti Atte Kalajoki. Lujuusopin opettajana oli Martti Härö, joka oli kouluttautunut diplomi-insinööriksi Saksassa.
- Hänellä oli Lassie-koira (skotlanninpaimenkoira) usein mukanaan. Kun tunti alkoi, koira meni makaamaan oven viereen. Koira oli tarkka: se nousi aina seisomaan kaksi minuuttia ennen kellon soimista, Kuittinen kertoo.
Vaikka opiskelu oli varsin tiivistä, viihteelläkin oltiin. Joka toinen torstai pidettiin Tekulassa tanssit, ja joka toinen viikko ne olivat Kontinkankaan sairaanhoito-oppilaitoksessa.
- Uudenkadun yli viestittelimme Diakonissalaitoksen sairaanhoitoalan opiskelijatytöille välitunneilla. Paperitötteröillä kirjoitimme nurin päin ikkunaan viestejä. Yritimme sopia treffejä.
Vaikka vuosikurssilla oli oppilaita peräti 20:ltä paikkakunnalta, yhteishenki oli hyvä.
- Jeesasimme toisiamme, jotta kaikki pääsisivät koulun läpi. Eräs vähän vanhempi opiskelukaveri totesi algebran tunnin päätteeksi, ettei kirjaimilla voi laskea. Hän sanoi lähtevänsä takaisin muuraamaan. Saimme hänet ylipuhuttua sanomalla, ettemme me muutkaan viisaampia ole.
Kerran he auttoivat viihteelle repsahtanutta kaveriaan piirtämällä tämän pakolliset talonrakennuspiirustukset. Kukaan ei lopulta jäänyt luokalle.
Kun rakennusmestarit valmistuivat toukokuussa 1965, kaikille löytyi työpaikka. Moni on Kuittisen ja Viitalan tapaan perustanut oman firman.
- Kolmasosa meistä on saanut palkkaa omasta yrityksestä. Ehkäpä siihen vaikutti kaverin esimerkki. Poikkeuksellista se on.
Yhteishenki on tallella yhä, sillä kun luokkakokouksia järjestetään neljän vuoden välein, suurin osa saapuu paikalle. Nekin kolme, jotka jatkoivat vielä tekniseen opistoon.
Fakta
1938 Kouvolassa, asuu Oulussa.
Teknillisen Oppilaitoksen vuosikirjan 1965 mukaan: "Reilu opiskelija ja rauhallinen huumorimies. Vietti osan viimeisestä kesälomasta kertausharjoituksissa. Tulos: kessun jämät. Rallimies. Luistatti ’Restan’ nastarenkaat OUA:n Pakkasajossa mitalisijoille. Innokas metsästäjä, joka joutui joskus itsekin jäniksen asemaan. Mr. poikamies."
meni veljensä rakennusfirmaan töihin. Perusti veljensä kanssa rakennusliikkeen 1971. Veljen kuoltua auto-onnettomuudessa 1976 myi rakennusliikkeen Rakennustoimisto A. Puolimatkalle, ja jatkoi firman (Seuturakennus Oy) toimitusjohtajana. Puolimatka osti 1980 Oulun Rakennus Oy:n, jota Kuittinen johti vuoteen 2000, eläkkeelle siirtymiseensä asti.
rakennus Oy oli yksi kolmesta Oulun suurimmista rakennusliikkeistä. Mukana muun muassa Kostamuksen, Valion meijerin ja Oulun yliopiston rakentamisessa.
1941 Oulussa, asuu Oulussa.
vuosikirjan mukaan: "Ei ottanut koulunkäyntiä liian vakavasti, mutta oli silti kärkimiehiä. Omisti puolikymmentä piippua, joista vähintään kaksi oli aina mukana. Suuntasi tupakkatauolla tiensä shakkilaudan ääreen. Innokas metsämies."
työskenteli eri rakennusfirmoissa 12 vuoden ajan, jonka jälkeen perusti oman Rakennusliike Kalle Viitalan (myöh. Rakennus Viitala ky.).
muun muassa Toppilan Antellin kahvilan laajennus ja peruskorjaus sekä Sanginsuun seurakuntatalon rakentaminen.
Artikkelin lähde Kaleva