Artikkelin lähde Kaleva
Jaana Skyttä, teksti
Teija Soini, kuvat
Hailuotolainen taiteilija Anni Rapinoja ei oikeastaan harrasta sisustamista, mutta huomaamatta kodista on rakentunut kaunis ja omaperäinen kokonaisuus, jossa tekee uusia löytöjä jokaisen nurkan ja kolon takaa.
- Lapsillehan tämä on tonttula, Rapinoja nauraa.
Vuonna 1984 rakennetussa talossa aloitettiin muutama vuosi sitten kolmikymmenvuotisremontti, joka on nyt lähes valmis.
Rapinojan luonnonmateriaaleista tekemien taideteosten lisäksi talosta löytyy muun muassa kaksikerroksinen sauna, italialaisuutta henkivä keittiö ja suomihenkinen maalaistalon pirtti. Hirsiseinäisen pirtin yhteydessä on yläparvi.
Pirtin katosta roikkuu järviruokopörröstä tehty Tuulentupa -teos. Se on "kotitontun koti". Seinällä on Jättitatarin lehdistä tehty, ajan kanssa väriltään vihreästä oranssinruskeaksi muuntunut liivi, parvelta roikkuu järviruo’osta tehty turkki, johon on käytetty järviruokoa eri vuodenajoilta.
- Turkkeja oli useita. Kiasma osti tärkeimmän osan Luonnongarderobi-sarjasta, joten niillä on nyt hyvä koti. Viime aikoina olen vähentänyt paljon tavaraa.
Pirtti toimii työtilana, mutta remontin yhteydessä tilaa laajennettiin. Ateljeetilat toimivat tarvittaessa myös näyttelytilana, vaikka sitähän on koko koti.
Rapinoja ei hae tietyn aikakauden tyyliä, vaan hänelle käy kaikki. Niinpä eri aikakaudet elävät sulassa sovussa rinnakkain. Ateljeen nurkkausta komistaa kuusamolaisen puusepän valmistamat "opettajatar Betty Lackströmin" kamarin pöytä ja -tuolit 1900-luvun alusta. Omaa elämänhistoriaa ateljeeseen tuovat Rapinojan äidin vanhat lypsyjakkarat. Työskentelypöytä on uutta ja modernia.
Vihreyttä kokonaisuuteen tuo Rapinojan taimitarha, jossa kasvaa lukuisia tomaattilajikkeita. Rapinoja valmistui aikanaan suunnittelumaantieteestä, mutta opiskeli yliopistossa myös kasvitiedettä ja luonnonmaantiedettä. Mikroskooppeja onkin ympäri kotia.
Ateljeen seinät ovat Osb-levyä, eli niin sanottua amerikkalaista lastulevyä. Pinta kestää yhä uusia naulanreikiä ja peittää rypyläisen pintansa ansiosta vanhat alleen. Pirtin seinähirret ovat vuodelta 1903.
Ateljeen katosta roikkuu kaksi valtaisaa himmeliä kahdeksanosaisesta sarjasta Luonnonvalot.
Eteinen ja wc tehtiin uuteen paikkaan. Wc on vessataideteos, joka on samalla oikea vessa.
Wc-pytty on vasten pihalle avautuvaa ikkunaseinää. Jos viereisellä kesämökillä ei ole ketään, voi asioida rauhassa. Jos mökillä on väkeä tai alkaa muuten ujostuttaa, ikkunoiden eteen voi vetää verhot.
Seinien kaakeloinnin Rapinoja on suunnitellut itse. Joukossa on aitoja, Pietarista ostettuja mosaiikkeja. Wc:ssä on myös lasten peili, sekä lattian rajaa lähestyttäessä koiran ja kissan peilit.
- Joku kysyi, missä on hiiren peili, Rapinoja kertoo.
Vessan ovi löytyi purkutalosta Muhokselta. Sekä wc:n että eteisen lamput ovat Italiasta, Muranosta.
Keittiön tuntumassa on kaksikerroksinen saunatila. Sauna on ylhäällä ja lauteiden alla vanha wc pesutiloineen. Saunasta on kulku yläkertaan ja -parvelle, josta levittäytyy näkymä ateljeetiloihin.
Alkujaan talo lähti kasvamaan paikalla olleesta vilja-aitasta, joka on nykyään toimistohuone. Sen viereen on tehty myöhemmin avokuistista huone, jonka lattialaudat on hankittu vanhasta viljamakasiinista.
- Olin silloin nuori taiteilijatyttö. Kuistihuoneen ikkunoihin ei ollut rahaa. Oulun keskustassa kuljin purkutalon ohi. Huomioni kiinnittyi rakennuksen kauniisiin ruutu-ikkunoihin. Niiden mitoituskin oli oikea. Sain ikkunat vähällä rahalla, ja kaupanpäällisiksi ristikkoikkunaisen oven ja kauniin suutarinlampun, joka roikkuu yhä katossa.
Kuisti sai muutama vuosi sitten jatkeekseen vanhoista lasi-ikkunoista tehdyn kesäparatiisin eli kasvihuoneen. Pian kesäparatiisia sulostuttavat tomaatintaimet ja lukuisat muut kasvit.
Artikkelin lähde Kaleva