Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Laine
Oulu
Viitasammakoiden esiintymisaluetta on yritetty kuivattaa luvatta Oulunsalon Salonrannalla. Kosteikkoon on vedetty uomia, jotka käydään aukomassa yhä uudestaan sen jälkeen, kun asiaan reagoineet lähiseudun asukkaat ovat käyneet ne täyttämässä.
Veivaamista on jatkunut jo jonkin aikaa. Viime maanantaina asiasta ilmoitettiin ely-keskukselle, joka selvittää tilannetta.
Tilannetta paikan päällä seuranneen Jukka Haikalan mitta on täynnä. Keskiviikkona hän kävi junttaamassa metsään kyltin, jossa kerrotaan alueella olevista viitasammakoista ja vaaditaan, että ne jätetään rauhaan.
- Viitasammakoiden kutuaika on meneillään. Toivottavasti kuivatusyritys ei ole ehtinyt niitä häiritä.
Viitasammakot elävät alueen reunassa olevalla kosteikolla. Niistä on tältä keväältä lukuisia havaintoja. Lähiseudulla asuva Haikala on nauhoittanut niiden ääntelyä ja myös luontoselvitystä tekevän Sito Oy:n projektipäällikkö Saara-Kaisa Konttori vahvistaa, että heidän tutkijoillaan on varmoja havaintoja.
- Siellä on viitasammakkopaikka, se on selvä. Sen häiritseminen on kiellettyä, toteaa ely-keskuksen luonto- ja alueidenkäyttöyksikön päällikkö Eero Melantie.
Oulunsalonrantaan, joka käsittää myös Salonrannan, tehdään parhaillaan kaavarunkoa. Jo Oulunsalon kunnan aikana Salonrantaan oli vireillä rakentamista. Hanke oli kiistanalainen ja se keskeytettiin hieman ennen kuntaliitosta ja siirrettiin uuden Oulun huoleksi. Nyt aluetta katsotaan suurempana kokonaisuutena.
Viitasammakot todettiin vuonna 2010 silloiseen hankkeeseen liittyneessä luontoselvityksessä, jonka rakennuttaja tilasi.
Viime kesän luontoselvityksessä havaintoja ei enää ollut. Viitasammakon oletettiin hävinneen, kertoo kaavarunkoa valmisteleva kaavoitusarkkitehti Touko Linjama.
Tämän kevään tietojen perusteella kaupunki on tilannut uuden selvityksen Sito Oy:ltä.
- Asukkaat ovat tehneet ansiokasta työtä, kehuu Linjama.
Viitasammakon esiintyminen ei vaikuta kaavarungon suunnitteluun, mutta seuraavassa vaiheessa eli asemakaavaa laadittaessa sillä on merkitystä. Mutta kuinka suuri, se selviää Linjaman mukaan vasta myöhemmin.
- Kaavaratkaisun tulee tietenkin olla sellainen, että rauhoitusta pystytään kunnioittamaan.
Kaavarungossa asutusta on merkitty lähimmillään noin 50 metrin päähän. Mitään suojavyöhykkeiden metrimääriä Linjama ei tässä vaiheessa ryhdy arvioimaan.
Salonrannan maanomistus jakaantuu niin, että kaupunki omistaa 80 prosenttia ja Oulunsalon ranta Oy 20 prosenttia.
Toimitusjohtaja Kimmo Kurkela kiistää jyrkästi, että yhtiöllä olisi mitään tekemistä kuivatusyrityksen kanssa.
Hän myös epäilee havainnot tehneen Haikalan luotettavuutta asiassa ja vaatii, että tämän asema on tiedostettava.
Kaavarunko oli nähtävillä keväällä. Haikala jätti siitä muistutuksen yhdessä 67 lähialueen asukkaan kanssa.
- En minä tai kukaan muukaan tiedossani oleva vastusta alueen hyödyntämistä asuntotuotannossa. Mutta mikä on niin tärkeä motiivi, että kosteikko pitää saada kuivatettua ja toimitaan vastoin luonnonsuojelulakia?
- Periaatteessa laki on aika yksiselitteinen. Lisääntymis-ja levähdyspaikan hävittäminen on kielletty, toteaa tutkija
Suomen oikeuslaitos ei voi kävellä direktiivilainsäädännön yli. Siksi viitasammakko saattaa torpata rakennushankkeita.
Saarikiven mukaan direktiivin soveltamisohjeessa määrätään, että tarkastelu tulee tehdä noin kilometrin säteellä lisääntymis- tai levähdyspaikasta. Tarkastelualue ei ole sama kuin rauhoitusalue.
Poikkeamispäätöksiäkin tehdään.
- Jos viitasammakon kutualueilla tehtäisiin yleisen edun kannalta jotain tärkeää kuten ydinvoimalaa tai lentokenttää, niin tällöin poikkeamispäätös todennäköisesti voidaan tehdä perustellummin kuin jos siellä on voittoa maksimoiva grynderi, joka haluaa rahaa rakentamalla asuntoja. Hänen on vaikeampi perustella luontoarvojen heikentämistä.
Kansanedustaja
Ympäristöministeri
Fakta
Viitasammakko (Rana arvalis) tunnistetaan yleisimmin kutuäänestä, jonka on sanottu muistuttavan uppoavan pullon suusta kuuluvaa pulinaa tai kaukana olevan pienen koiran haukuntaa.
Vastaavasti sammakon ääni muistuttaa matalaa kurinaa ja rupikonnan ääntely on korkeampaa kurnutusta.
Ulkonäöltään viitasammakko ja tavallinen sammakko muistuttavat toisiaan.
Viitasammakoiden kutu alkaa yleensä 1-2 viikkoa muiden sammakoiden kudun alkamisen jälkeen.
Vilkkaimmillaan ääntely on auringonlaskun jälkeen, mutta ääntelyä voi kuulua myös päivisin.
Viitasammakko on suojeltu EU:n luontodirektiivin 12 artiklan perusteella.
Suomessa viitasammakko on yleinen ja elinvoimainen laji, joskin alueellisesti voi olla suuriakin vaihteluita. Tiedot lajin esiintymisestä ja levinneisyydestä eivät ole kattavia.
Länsi-Euroopasta viitasammakko on laajalti hävinnyt, kun ihminen on tuhonnut sen elinympäristön.
Artikkelin lähde Kaleva