Sivistystä työväestön tarpeisiin


Riitta Taulavuori
Pekka Peura, kuvat
Ii
Iin keskustassa, kuntaa halkovan nelostien varressa olevaa vaaleaa puurakennusta on vaikea olla huomaamatta. Moni Oulun seudulla ja kauempanakin asuva tuntee sen myöhäissyksyllä järjestettävien Iik-kauhuelokuvafestivaalien aikaisena "yöväentalona".
Kyseessä on työväentalo, kuten talon julkisivun teksti kertoo. Valtaosan vuotta se ei edes taida olla nykyiiläisille kammotusten näyttämö.
Muun muassa kansalaisopiston näytelmä-, lausunta-, tanssi- ja joogaryhmät, urheiluseura, kyläyhdistys, yksityinen tanssikoulu, Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvila sekä häiden ja syntymäpäivien viettäjät, luettelee Iin Sosialidemokraatit ry:n sihteeri Salme Tanninen esimerkkejä talon vuokralaisista.
- Parhaimmillaan talvikaudella talossa on toimintaa seitsemänä päivänä viikossa, ja tilojen kyselijöille joudutaan tarjoamaan eioota, hän jatkaa.
- On tässä käynyt niinkin, ettemme ole itse mahtuneet tänne pitämään omaa kokoustamme, kun talo on ollut niin täyteen varattu! paljastaa yhdistyksen puheenjohtaja Risto Säkkinen.
Tällä viikolla talossa on riittänyt entistäkin enemmän vilinää talon satavuotisjuhlien vuoksi.

- Työväentalo rakennettiin aikoinaan siksi, koska paikallisella työväestöllä oli tarve saada kokoontua, harrastaa, sivistyä ja tavata ihmisiä. Sivistyksen kehdoksi, Säkkinen luonnehtii.
Vuonna 1905 perustetun Iin työväenyhdistyksen ensimmäinen talo valmistui toukokuussa 1909. Talo ei kuitenkaan ehtinyt olla käytössä kuin vain runsaat viisi vuotta, kun sen kohtaloksi koitui tulipalo.
Syytä ei saatu selville, mutta tuhopolttoa epäiltiin.
Tuhoutuneen talon tilalle päätettiin rakentaa "uutisrakennus", ja toimeen tartuttiin hankaluuksista - ensimmäisen maailmansodan aiheuttamasta tavarapulasta ja vakuutusyhtiötä vastaan käydystä korvauskiistasta - huolimatta.
Lopulta vakuutusyhtiö taipui maksamaan korvaukset, ja työt pääsivät vauhtiin.

Työosuuskunnan palkkaamien miesten urakka alkoi maaliskuussa 1915, ja talon vihkiäisjuhlia vietettiin jo 29. elokuuta 1915.
Juhlan ohjelmassa oli "alkusoittoa, avauspuhe, lausuntoa, laulua, rakennuskertomus, juhlaesitelmä, juhlaruno, humoreskejä, kupletteja ja vapaita esityksiä". Iltaohjelmana pidettiin vielä iltamat, joissa oli "alkusoittoa, puhe, laulua, näytöskappale sekä tanssia torvisoitolla".
Vihkiäisjuhlien kutsuvieraiden joukossa oli iiläisiä mahtimiehiä kansanedustaja Pekka Ahmavaarasta alkaen, ja tietysti myös työväentalon piirustusten laatija Harald Andersin. Andersin ei ollut kuka tahansa piirustaja, vaan Oulun lääninarkkitehti, joka oli suunnitellut myös muun muassa Puistolan talon Oulun ydinkeskustaan.

Työväestön kokoontumis- ja harrastuspaikan lisäksi Iin työväentalo tunnettiin alusta asti sivistyksen kehtona sikälikin, että siellä toimi lainakirjasto 1930-luvulle saakka.
Kirjaluetteloita ei noilta ajoilta ole säilynyt. Oletettavasti tarjolla on ollut ainakin kauno- ja yhteiskunnasta kirjallisuutta sekä useita lehtiä, Säkkinen kertoo.
Joitain noista kirjoista on tallella edelleen. Tanninen poimii varastolaatikosta pari esimerkkiä.
- Leo Tolstoin jälkeenjättämät kaunokirjalliset teokset vuodelta 1912 sekä Arvo, hinta ja voitto - Karl Marxin esitelmä työläisille vuodelta 1910.

Riitta Taulavuori

Fakta

Iin nykyinen työväentalo valmistui vuonna
1915
Talon toiminta on ollut joitain kertoja uhattuna sotien ja poliittisten syiden vuoksi, ja myös talous on tehnyt välillä tiukkaa. Iin työväentalo oli käyttämättömänä lähes kymmenen vuotta, kun työväentaloja alettiin naulata kiinni kommunistilakien täytäntöönpanon myötä vuonna 1930.
Oma lukunsa Iissä on poliittinen jakauma: sosiaalidemokraatit ovat olleet kunnassa yleensä vaa’ankieliasemassa SKDL:n tai vasemmistoliiton ja maalaisliiton tai keskustan välissä.
Iin työväentaloa kunnostettiin perusteellisesti viimeksi vajaat 10 vuotta sitten, ja tuolloin lämmitysmuodoksi vaihdettiin kaukolämpö. Lähivuosien iso remontti on katon kunnostus, jonka on arvioitu maksavan noin 100 000 euroa. Iin Sosialidemokraatit ry hakee siihen tukea Kotiseutuliitolta.
Työväentalolla on vieraillut useita valtakunnan vaikuttajia, muun muassa eduskunnan puhemies K.A. Fagerholm vuonna 1950.
Lähde Pertti Huovinen, Sata vuotta iiläisten hyväksi. Iin Sosialidemokraatit ry. 1905-2005.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva