Yleinen sauna palaa Tuiraan

Antti Ervasti
Lauantaina avattavan Kesän saunan viimeiset viilaukset tehtiin talkootöinä tällä viikolla. Sauna voidaan lämmittää ja avata yleisölle.
-  Peruskonsepti on aivan sama kuin viime kesänä. Mitään tähdellistä ei ole muutettu, koska konsepti oli ihmisten mielestä viime kesänä niin hyvä. Joitakin käytännön asioita on helpotettu. Radikaalein uudistus on uudet nettisivut, kertoo Kesän saunaa pyörittävän Oulun rantasaunaseuran puheenjohtaja Markku Seppänen.
Myös sellainen pieni uudistus on tehty, että saunan sivujen ulkoseinät on maalattu mustalla kuultomaalilla. Synkkä värivalinta johtuu siitä, että aurinko tahtoo polttaa vaaleammaksi jätettyä lautaseinää.

Kesän saunassa kävi parissa kuukaudessa viime kesänä 2 500 ihmistä saunomassa. Seppäsen mukaan hyvin moni kävi useita kertoja kesän aikana.
- Palaute oli aivan häkellyttävän positiivista, ja ihmiset olivat äärettömän tyytyväisiä. Se yllätti meidät täysin.
Ihmiset voisivat olla tyytyväisiä pelkästään siitä seikasta, että Ouluun saatiin yleinen sauna edes kesäksi vuosikymmenten tauon jälkeen. Myös saunan ja löylyjen hyvyys on Seppäsen mielestä iso suosion syy.
- Kyllä tässä ovat poikkeuksellisen hyvät löylyt. Koska sauna on veden pinnassa ja ottaa vapaasti ilmaa siitä lautan alta, se ilma on hyvin kosteaa. Myös kiuas on iso. Siinä on yli 300 kiloa kiviä.

Saunaseuralaiset odottavat alkavalle kesälle vähintään yhtä kovaa kiinnostusta kuin viime kesänä.
- Ainakin kyselyjä on tullut ihmisiltä aivan päivittäin. Porukkaa on ollut pirteästi myös talkoissa mukana, vaikka tyypillisesti väki tulee talkoisiin vähän miten sattuu säiden mukaisesti. Siksi viimekin kesänä töitä jouduttiin tekemään usein kädestä suuhun.
Sauna myös lämpiää kesän aikana talkoilla samoin kuin viime kesänä. Vapaaehtoisia saunanlämmittäjiä kaivataan ja kutsutaan. Kesän sauna on avoinna joka päivä: maanantaista perjantaihin iltaviidestä yhdeksään ja viikonloppuisin iltapäiväkahdesta iltayhdeksään.

Uusiksi saunanlämmittäjiksi haluavat perehdytetään keskiviikkoisin reilun tunnin kestävässä koulutuksessa tekemään tarvittavat hommat. Itse saunanlämmityksen lisäksi tehtäviin kuuluvat asiakkaiden lossaus lautalle, rahastus ja saunan pesu. Lämmittäjiä on vuorossa yleensä kaksi, ja yksi vuoro kestää neljästä viiteen tuntia.
Seppänen kertoo, että viime kesänä talkoolaisia oli paljon, mutta ei aivan riittävästi. Nettisivuilla todetaan, että jos sauna on aukioloaikana kiinni, se johtuu talkoovuorolaisten puuttumisesta.
- Joitakin kertoja viime kesänä jouduttiin pitämään sauna kiinni, mutta noin 90 prosenttia vuoroista hoidettiin kunnialla. Se on hyvä saavutus pelkästään talkoovoimin. Tämä kaupunkilaisista irti pääsevä talkoohenki on ollutkin merkittävin erikoisuus koko hankkeessa, Seppänen iloitsee.
Kesäsauna on pilotti, jolla Oulun rantasaunaseura pyrkii saamaan jalalle monta vuotta vireillä olleen pysyvän yleisen saunan Ouluun. Syksyllä seura esittää kaupungin yhdyskuntalautakunnalle, että Tuiran uimarantaan kaavoitetaan saunalle tontti.
- Se on paras paikka yleiselle saunalle, ja se tukisi hyvin Tuiran uimalan nykyistä toimintaa. Näin ovat tuumanneet kaikki viime kesänä saunomassa käyneet kaupunkilaiset.

Fakta

alkoi kellua Tuiran rannassa viime vuoden kesällä.
aatteellinen järjestö Oulun rantasaunaseura, joka haluaa vaalia saunaperinteitä ja edistää suomalaista saunakulttuuria.
saunomaan pääsee neljällä eurolla per kerta.
Löylyttelijöitä mahtuu saunaan kerrallaan enimmillään parikymmentä, jos oikein sopuisia ollaan. Normaali määrä on kuitenkin viitisentoista.
rakentamiseen tarvittiin sponsorituloja, mutta valmiin saunan pyörittäminen katetaan saunamaksuilla.
Omilleen yhdistys pääsee, jos kesän aikana käy vähintään 1 000 saunojaa.
Talkoolaisia saunahommissa on tänä keväänä ollut kaikkiaan 20-30 eri ihmistä.
Rantasaunaseuran saunalautta on pilottihanke pysyvälle yleiselle saunalle Ouluun.
Aiemmin seura havitteli paikkaa Tukkisaareen. Nyt tavoite on tehdä Tuiran uimarannasta kokonaisuus saunoineen ja avantouintipaikkoineen.
Edellinen yleinen sauna Oulussa oli Toivoniemen sauna, joka lakkautettiin 1980-luvulla.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva