Radan vieressä hiljaisuus hätkäyttää

- Ei mitään tietoa. Olen asunut tässä 23 vuotta, enkä ole koskaan oppinut juna-aikatauluja, kertoo junaradan varressa asuva Ilkka Rönkkö.
Olemme Ketjutiellä, joka on Koskelan pisin radanvartta hipova asuinkatu. Se halkoo mutkitellen, välillä leventyen ja kaventuen asuinaluetta, jonne on alettu rakentaa taloja 1920-luvulla "vähän sinne sun tänne", Rönkkö kuvailee.
Värikkäästä rakennuskannasta saa käsityksen yhdellä vilkaisulla. Rönkkö asuu vaimonsa kanssa 1980-luvulla rakennetussa punatiilisessä talossa. Sitä vastapäätä on upouusi omakotitalo. Sen vieressä seisoo asuinalueen ensimmäisiä taloja, punainen 1920-luvulla rakennettu puutalo.
Kaikista leimaavinta asuinalueella on kuitenkin junaradan läheisyys. Paitsi jos Ilkka Rönköltä kysytään, rata on suurempi ihmettelyn aihe kaikille muille kuin ratavarren asukkaille itselleen.
- Paljon ihmiset kyselevät, että minkälaista on asua näin lähellä raidetta. Sitä kuitenkin tottuu niin nopeasti, ettei siihen kiinnitä enää mitään huomiota, Rönkkö kertoo.
Hän sanoo, ettei ole koskaan herännyt junan ääneen.
- Pikemminkin siihen joskus havahtuu, jos juna ei kulje esimerkiksi jouluisin ja juhannuksena, Rönkkö naurahtaa.

Yhtäkkiä alkaa kuulua erikoista sirinää. Juna on tulossa.
- Arvaappa kummasta suunnasta juna tulee? Rönkkö yllyttää.
Arvaan väärin. Radanvarresta on yllättävän vaikea hahmottaa äänen perusteella, tuleeko juna pohjoisesta vai etelästä. Pikajuna Rovaniemelle vilahtaa Rönkön talon ohi muutamassa sekunnissa. Meteli on kova, mutta ääni vaimenee nopeasti talojen, puiden ja liikenteen sekaan.
Rönkön mukaan juna ei juuri tärisytä taloa. Astiakaapin lasit kilisevät ainoastaan silloin, kun ohi menee raskaampi tavaravaunu ja maa on roudassa.
Viereinen naapuritalo on myynnissä. Radan läheisyys alentaa alueen asuntojen hintaa.
Rönkkö on edelleen ilmeisen tyytyväinen parikymmentä vuotta sitten tehdyistä asuntokaupoista.
- Ennakkoluulot radanvarsiasumisesta ovat turhia.

Samalla asuinalueella lapsuutensa 1960-luvulla viettänyt Leena vahvistaa Ilkka Rönkön teorian siitä, että radanvarren asukas ei laita junia merkille. Lapsuudenkodissa vieraillulla oleva nainen ei halua kertoa sukunimeään.
- Vieraille junan ohitus saattoi olla ihmetys, mutta me olimme tottuneet siihen, Leena muistelee.
Oman sävynsä radanvarsiasumiseen tuo se, että raide on tappavan vaarallinen. Vuosikymmenten varrella sattuneet onnettomuudet ovat jättäneet alueen asukkaisiin muistijälkiä: liian tutuksi tullut tasoristeys koitui erään isännän kohtaloksi, juna tönäisi pyörällä liikkunutta lapsuudenystävää, takapihalla oli raiteille horjahtaneen miehen ruumis.

Oulu-Tornio-rataosuus rakennettiin vuonna 1903. Heikki Kärkkäinen, 75, on asunut radan läheisessä puutalossa koko ikänsä. Siten myös junat ovat aina olleet osa hänen elämäänsä.
Talon rakensi hänen isänsä vuonna 1928.
- Isoisä asui naapuritalossa ja huolehti raiteen kunnossapidosta, Kärkkäinen kertoo osoittaen pihan laidalla kohoavaa keltaista taloa.
Lähistöllä oli ennen tasoristeys, jonka turvallisuudesta huolehdittiin ihmisvoimin.
- Kävimme pentuina eräänkin kerran laskemassa puomeja omatoimisesti, kun tasoristeyksen vartija oli nukahtanut koppiinsa. Muistan elävästi, kuinka hän tuli silmiään hieroen ulos ja kyseli, että joko se juna meni? Kärkkäinen muistelee hymyillen.

- Ennen melusta ei puhuttu juuri mitään, ja radanvarsia ja teitä kaavoitettiin asutusta varten. Nykyisin melu- ja etenkin tärinäasiat ovat nousseet esiin entistä enemmän.
Meluntorjuntalain ohjeistukset ohjaavat radanvarsiasutuksen suunnittelua. Melutason ohjearvot eivät saa ylittää päivisin 55 desibeliä, eivätkä yöaikaan 50 desibeliä.
Uusilla alueilla melutason yöohjearvoa on laskettu 45 desibeliin. Uusia radanvarsiasuntoja on Oulussa kaavoitettu pitkään suunnitteilla olleen matkakeskuksen yhteyteen.
Kaavavaiheessa ovat myös kaksois- ja kolmoisraiteet, josta ainakin jälkimmäinen rakennetaan asutuksen lähettyville.
Vuonna 2008 voimaan tullut ratalaki velvoittaa kuulemaan kaikkia niitä, joihin suunniteltu rata vaikuttaa: kiinteistön omistajia, asukkaita ja alueen työntekijöitä.

Fakta

Yksiraiteinen Oulu-Tornio-rataosuus valmistui vuonna 1903. Oulu-Laurila-osuus sähköistettiin vuonna 2014. Sähköistäminen ja kaluston uusiminen vaimensivat melutasoa.
Rataosuuden kautta kulkevat kaikki Oulun pohjoispuolisen tavara- ja henkilöliikenteen junat.
Raideosuudella kulkee arkipäivisin keskimäärin 25-30 junaa päivässä ja viisi yöllä. Viikonloppuisin radalla kulkee noin 15 junaa päivässä.

Artikkelin lähde Kaleva