Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Lehto-Peippo
Oulainen
Oulaistelaisesta maaseutuasiamiehestä Keijo Pylväästä piti tulla maanviljelijä.
Kun hän oli lähtemässä kotoaan Ylivieskan Pylväältä 1970-luvulla, hän joutui sanomaan maanviljelijäisälleen, ettei hänestä epäkäytännöllisenä ihmisenä ole maanviljelijäksi, vaan mies elättää itsensä puhumalla.
Hän on puhunut maatalousyrittäjien puolesta koko lähes 35-vuotisen työuransa.
Ääntä on lähtenyt ja puhetta on piisannut myös Weteraanimoottorikerho Wanhan Woiman puheenjohtajan tehtävässä, jota kesti 11 vuotta ja nyt kylien puolesta Pohjois-Pohjanmaan Kylät -yhdistyksessä.
Puhujaa on tarvittu yli kolmen vuosikymmenen ajan myös erilaisten tapahtumien juontajana ja pari vuosikymmentä huutokauppameklarina.
- Huono ominaisuuteni on, etten osaa sanoa kyllin selvästi ei, mutta toisaalta tykkään puhumisesta
Elämä on antanut Pylväälle enemmän kuin hän koskaan osasi odottaa.
Kohokohdikseen hän nostaa perheen perustamisen ja jokaisen lapsen syntymän, ehdokkuuden eduskuntavaaleissa 2007, Wanhan Voiman menestystarinan yli 20 000 vanhojen koneiden harrastajaa kokoavaksi tapahtumaksi ja Pyhäjoen viimevuotiset suviseurat.
Hän toimi uskonnollisista tapahtumista Pohjoismaiden suurimman kesätapahtuman huolto-osaston puheenjohtajana.
Työstään, jossa hän saa palvella maanviljelijöitä, hän pitää.
selvästi ei, mutta toisaalta tykkään puhumisesta."
Maaseutuhallinnon alimpana viranomaisena hänelle on tullut tunne, että viljelijät ovat hallintoa varten eikä päinvastoin.
- Maatalouden byrokratia on entisestään kasvanut. Viljelijöitä ohjeistetaan sellaisella vauhdilla, että täytyy ihmetellä, kuka viljelijöistä jaksaa vielä yrittää. Voiko maanviljelyn harjoittaminen olla näin vaikeaa?
Pylväs uskoo kuitenkin maatalouden tulevaisuuteen.
Kyläasiat Pylväs sai tehtävikseen alun perin viran puolesta. Siitä hän ajautui maakunnan kyläpäälliköksi.
Muuttuva yhteiskunta ja kuntakentän liikehdintä nostavat hänen mukaansa kylätoiminnan uuteen kukoistukseen. Kylätoiminta on hänen mielestään selvästi vilkastunut Pohjois-Pohjanmaalla.
- Aktiivinen kylätoiminta yhteistyössä Leader-ryhmien kanssa mahdollistaa uusien ja monipuolisten työtapojen hyödyntämisen.
Aatteellinen, vastikkeettomaan työhön perustuva ja yhteisöllisyyttä korostava kylätoiminta tulee Pylvään mielestä kuitenkin säilyttää.
- Kylätoiminta on kansalaistoimintaa, jota politiikan tai uskonnon ei anneta häiritä.
Kylien äänen on Pylvään mielestä kuuluttava myös muuttuvassa kuntakentässä.
- Kehittyvä kylätoiminta vastaa parhaiten lähidemokratian haasteisiin. Kylätoiminnassa siirrytään entistä voimakkaammin edunvalvonnasta edun tekemiseen. Kuntaorganisaatio ja kylät voivat yhdessä tuoda palveluja takaisin kyliin.
Synnyinkodistaan saamansa arvot ja vanhoillislestadiolainen vakaumus eivät ole olleet Pylväälle este toimia vaan rikkaus. Hän pitää itseään avarakatseisena ihmisenä.
- Tilaa on, ja on kunnioitettava toisen arvomaailmaa ja vakaumusta.
Fakta
Syntynyt Ylivieskassa 7.5.1955.
Asuu Oulaisten Petäjäskoskella.
Perheeseen kuuluvat vaimo ja yhdeksän lasta, joista yksi asuu vielä kotona.
Valmistui agrologiksi Koivikon maaseutuopistosta vuonna 1981.
Valion Oulun-meijerin tuotantoneuvoja vuosina 1981-90. Oulaisten kaupungin maaseutusihteeri vuosina 1990-2011. Nivalan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen maaseutuasiamies Oulaisissa vuodesta 2012.
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n puheenjohtaja vuodesta 2013 lähtien.
Harrastuksina lukeminen, politiikka, kyläasiat, liikunta, penkkiurheilu ja koneperinne. Eri tapahtumien juontajana yli 30 vuotta ja huutokauppameklarina yli 20 vuotta.
Kahvia ja kakkua tänään torstaina kello 12-16 Oulaisten maa- ja metsätalolla, Kehäkatu 4.
Artikkelin lähde Kaleva