Artikkelin lähde Kaleva
Timo Myllykoski
Siikalatva
Siikalatvan lukio Pulkkilassa juhlii 50 vuotta jatkunutta taivaltaan. Arki pienessä maaseutulukiossa ei ole kuitenkaan yhtä juhlaa.
Rehtori Maarit Leskelä sanoo, että jatkuvat leikkaukset toimintaresursseista, hallinnollisen säätelyn jatkuva tiukentaminen sekä lukioiden keskinäinen kilpailu opiskelijoista ovat ajaneet maaseutulukiot tilanteeseen, jossa ne kokevat pystyvänsä elämään vain päivän kerrallaan.
- Tätä on jatkunut jo liian kauan. Tällainen kidutuskuolema ei ole mistään kotoisin, hän toteaa.
Toisen asteen koulutus kaipaa Leskelän mielestä nykyisen käytännön kriittistä tarkastelua ja uudelleen organisointia ensisijaisesti oppilaitosten itsensä kannalta. Väen väheneminen maakunnissa on kiistaton tosiasia ja siihen tulisi reagoida.
Leskelä sanoo, että perheet eivät näe mielekkääksi investoida asumiseensa maaseudulla tai siirtyä asumaan sinne, jos lapsille ei ole päivittäisen kulkuyhteyden etäisyydellä laadukasta toisen asteen koulutuspaikkaa.
Koko ajan pienenevät koulutusyksiköt jäävät kehittämättä, kun kapein hartioin ylläpidettävien koulujen henkilökunnan aika ja energia kuluu arjen pyörittämiseen.
- Oma lukio on kunnan elinvoiman tae vain siinä tapauksessa, että se kykenee järjestämään laadukasta ja houkuttelevaa opetusta, ja että sinne hakeutuu kattavasti opiskelijoita, Leskelä sanoo.
Leskelä toteaa pienten lukioiden kuihtuneen jo vuosia. Oppilasmäärät ja toimintaan käytettävissä olevat määrärahat ovat laskeneet.
- Vastaavasti lukiolta vaaditaan koko ajan enemmän sellaisten taitojen opettamista, jotka ovat aiemmin kuuluneet kodeille. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset elämänhallintaan ja opiskeluteknisiin taitoihin liittyvät asiat. Suurin piirtein selkänahasta me nämäkin vaatimukset toteutamme. Meidän lukiossa on vain kuusi lehtorin virkaa.
Pulkkilan lukioksi perustetun nykyisen Siikalatvan lukion perusti 50 vuotta sitten valtio, joka myös ylläpiti lukiota sen kunnallistamiseen saakka. Lukio perustettiin helpottamaan Siikalatvan alueen nuorten opiskelumahdollisuuksia ja poistamaan lukiokoulutuksen kartalta yksi valkoinen alue.
Pulkkilaan 1961 opettajaksi tullut ja kunnan viimeisenä koulutoimenjohtajana työskennellyt Paavo Alasalmi kertoo valtion maksaneen alkuvaiheessa käytännössä kaiken. Kunnan ainoat satsaukset lukioon olivat vanhan kansakoulurakennuksen luovuttaminen lukion käyttöön ja tontin osoittaminen 1969 valmistuneelle lukiorakennukselle.
Lukion perustajaksi ja sen ensimmäiseksi rehtoriksi saapui Eero Kangas Helsingistä. Hän sai tehtävän soitettuaan silloiseen kouluhallitukseen ja tiedusteltuaan vapaita rehtorin paikkoja.
- Kankaalla ei ollut kokemusta eikä koulutusta rehtorin työhön, mutta hän oli sittemmin pääministeriksi nousseen Rafael Paasion (sd.) perhetuttu. Paasio oli yllyttänyt häntä soittamaan kouluhallitukseen, ja todennäköisesti Paasion nimi vaikutti siihen, että Kankaalle tarjottiin paikkaa Pulkkilaan, Alasalmi toteaa.
Oppilasmäärällä mitattuna Pulkkilan lukion huippuaikaa oli 1960-70 -lukujen vaihde. Tuolloin lukiossa oli noin 130 opiskelijaa.
Fakta
Suomen valtio perusti Pulkkilan lukion vuonna
1965
ja opetus alkoi saman vuoden elokuussa.
Nykyisissä tiloissaan lukio on
toiminut vuodesta 1969 läh-
tien.
Pulkkilan lukion nimellä oppilaitos toimi elokuuhun 2009 saakka.
Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnat yhdistyivät 2009 alussa Siikalatvan kunnaksi, muutettiin lukion nimi Siikalatvan lukioksi.
Siikalatvan lukiossa on noin 50 opiskelijaa. Pääosa opiskelijoista tulee Siikalatvan ja Pyhännän kunnista.
Siikalatvan lukio
sijoittui ylioppilaskirjoitusten menestyksellä mitattuna Suomen kymmenen parhaan lukion joukkoon.
Artikkelin lähde Kaleva