Artikkelin lähde Kaleva
Markku Rättilä
Muhos
Päivi ja Pekka Metsolalla on pitänyt viime päivinä kiirettä. Yrittäjäpariskunta on viilaillut Muhoksella Oulujoen törmällä sijaitsevaa Montan leirintäaluetta kuntoon, jotta paikka on valmis ottamaan jälleen vieraita vastaan.
Avajaisia vietetään vappupäivänä, kuten monilla muillakin Suomen leirintäalueilla.
Vielä useammassa tosin portit aukeavat vasta kesäkuun alussa.
On pitänyt siivota paikkoja, pestä pyykkiä, haravoida maastoa, harjata mökkien terassilta talven tuomat roskat, roudata vuokrakanootteja rantaan ja puitakin on pitänyt pilkkoa puusaunaa varten.
- Onneksi minulla on toimistoallergia, joten nämä käytännön hommat maistuvat, Pekka Metsola väläyttää.
- Hyvä että mies on taitava käsistään, Päivi Metsola säestää ja ryhtyy harjaamaan mökin portaita puhtaaksi talven roskista.
Metsoloiden toiveissa on, että kesästä tulee aurinkoinen. Se on nimittäin leirintämatkailun näkökulmasta tärkein markkinointiväline. Mitä hienompi sää, sitä paremmin turisti käy pyydykseen ja pitempään viipyy.
Kaikkea Metsolat eivät laske pelkän auringon varaan. Montan valttina on jylhä luonto, jollaisen veroista saa Oulun seudulta etsiä.
- Luonto tuo ihmisiä. Saksalainen saattaa tulla alueelle, maksaa suoraan kahdeksan vuorokauden maksun ja vain istuskella vaununsa vierellä, Pekka Metsola havainnollistaa.
- He ovat ihmeissään tästä luonnonrauhasta. He eivät tarvitse muita aktiviteetteja.
Hollantilaiselle on iso elämys päästä metsään, jossa voi kuljeskella vapaasti.
Pelkkään oleiluun ei Montassa tarvitse tyytyä. Leirintäalue käyttää nimeä Montta Active Camping, mikä paljastaa paikan toisen luonteen.
Alueella on seikkailuratoja, ympärillä retkeilymaastoa ja vieressä vuolaana virtaava joki, jossa voi meloa, soudella ja kalastaa. Rannalla on sauna, itsestäänselvyys suomalaisella leirintäalueella.
Pekka Metsola ihmettelee, kuinka heikosti Rokualta Muhoksen kautta Ouluun kulkeva retkeilyreitistö tunnetaan, vaikka syytä olisi.
Sitä voisi hänen mielestään hyödyntää Oulun seudun matkailun markkinoinnissa enemmän.
Majoittua Montassa voi paitsi omaan asuntovaunuun, myös telttaan tai mökkiin, niin kuin useimmilla yleisillä leirintäalueilla.
Montta on etenkin lapsiperheiden ja senioreiden suosiossa, Päivi Metsola toteaa.
- Keväisin ja syksyisin käy yritys-, työ- ja kaveriporukoita. Sen takia kannattaa pitää auki vähän pidempään.
Metsoloilla alkaa Montassa viides sesonki. Alueen omistaa kunta, jolta he ovat paikan vuokranneet.
Yöpymisiä kertyy keskimäärin nelisen tuhatta kaudessa. Puolet väestä on karavaanareita, toinen puoli tulee mökeistä ja teltoista.
Myös päiväkävijöitä ja ruokailuryhmiä riittää. Tarvittaessa yritys järjestää muonituksen maastoon.
Pekka Metsola päräyttää mönkijän käyntiin ja ajelee sen peräkärryineen ravintolan taakse rantatörmälle. Siellä odottaa lastausta läjä polttopuita, jotka on pilkottu paikalta kaadetusta koivusta. Yrittäjät tarttuvat toimeen ja kärry on kohta täynnä.
- Näillä lämpiää rantasauna, Päivi Metsola toteaa.
- Ennakkovaraustilanne alueilla on kohtuullisen hyvä. Toisaalta mietityttää venäläisten matkailijoiden tilanne. Näyttää siltä, että pientä piristystä olisi heidän osaltaan nähtävissä.
Venäläiset ovat olleet viimeisten viiden vuoden ajan suurin ulkomaisten matkailijoiden joukko leirintäalueillakin.
- Sitä he ovat edelleen, Saukkonen uskoo.
Eniten venäläisiä käy Itä-Suomen leirintäalueilla, lännessä he ovat harvinaisempi näky.
Irmeli Lahtinen Pudasjärven Jyrkkäkosken leirintäalueelta jakaa Saukkosen toiveen venäläisten suhteen. He ovat olleet Jyrkkäkoskella kohtalaisen tuttu näky viime vuosina.
- Viime kesänä heitä oli hieman aiempaa vähemmän, Lahtinen toteaa.
Odotukset kesästä ovat Pudasjärvellä muuten yleisen linjan mukaisia: ennakkovarauksia esimerkiksi mökkeihin on kohtuullisen hyvin.
Yöpyjämäärää on jonkin verran nostanut viereisen huvikeskuksen uudelleen virinnyt toiminta. Takavuosina se ruokki leirintäalueen kysyntää voimakkaasti.
Suomessa on noin 400 leirintäaluetta. Niistä niin sanottuja yleisiä alueita on yli puolet.
Leirintäalueyhdistykseen kuuluu noin 140 aluetta, joista satakunta on luokiteltuja viisiportaisella asteikolla.
Yleisillä leirintäalueilla kertyy vuosittain parisen miljoonaa yöpymistä.
Artikkelin lähde Kaleva