Lomalla luettu jää mieleen

Linda Calamnius
Kesäloman koittaessa kirjailija Antti Leikas asettautuu mielenkiintoisen kirjan kanssa kotinsa puutarhaan, kiikkerän näköiseen, mutta miehen sanoin mukavaan lepotuoliin.
Vaikka Leikaksen mielestä lomalla voi lukea mitä tahansa, kevyttä tai raskasta, voi kirjalle asettaa muutamia vaatimuksia.
Lomalla luettava kirja saisi olla ainakin mahdollisimman paksu. Se voisi olla myös naisen kirjoittama. Toissakesänä ostettu, brittiläisen Sarah Watersin kirja Vieras kartanossa hankittiin näillä ehdoilla. Kirjan Leikas luki pitkällä automatkalla.

Yhdeksi monikerroksisimmista kirjoista Leikas nimeää Georges Perecin Elämä Käyttöohjeen. Kirja löytyi sattumalta kirjamessuilta vuonna 2008. Erikoisen näköinen pehmeäkantinen kirja tuntui käsissä mukavalta.
- En ollut lukenut sitä aikaisemmin. Silmäilin etu- ja takakannen ja ostin sen.
Tuntuma osoittautui oikeaksi. Vuonna 1978 ilmestynyt Elämä Käyttöohje on Leikaksen mukaan mainio romaani, johon tekee mieli palata kerta toisensa jälkeen. Pariisilaisesta kerrostalosta kertova romaani koostuu lyhyistä luvuista.
- Luin kirjaa monen kuukauden ajan. Vaikka lukemiseen tuli paljon keskeytyksiä, siihen oli aina helppo palata. Se on kirja, joka on tehty silmäiltäväksi ja pitkään luettavaksi.
Hyvää kirjaa voi verrata kauniiseen kappaleeseen, sekin kestää monta kuulemiskertaa.

Ajanpuutteen myötä Leikaksesta on tullut kriittisempi lukija. Aika, jonka voi käyttää lukemiseen, on käytettävä tehokkaasti.
- Nykyään luen huomattavasti valikoivammin kuin ennen. Jos kirja ei puhuttele millään tavalla, jätän sen kesken.
Hänen mielestään lukijan on hyvä kysyä itseltään, miksi kirjailija on kirjoittanut juuri tämän kirjan. Jos kysymykseen ei saa vastausta noin 50 luetun sivun jälkeen, kirjan voi huoletta jättää kesken.
Ajatus on peräisin Leikaksen kustantajalta Touko Siltalalta. Leikaksen kirjoittaessa ensimmäistä teostaan Melominen, Siltala esitti saman kysymyksen kirjailijalle.
Leikas kertoo, että toisinaan lukiessa saattaa tulla tunne, ettei hän pidä lukemastaan kirjasta, mutta jatkaa lukemista, jos se tuntuu sopivan vallitsevaan tilanteeseen.
- Esimerkiksi Kerro minulle, Zorbas on kirja, josta en oikeastaan pitänyt, mutta se sopi hyvin luettavaksi Kreetan lomamatkalla.

Monet kirjat, jotka Leikas lukee uudelleen, kuljettavat hänet takaisin niihin hetkiin ja paikkoihin, joissa kirja tuli luettu ensi kerran.
- Joskus kun näkee jonkun kirjan, tulee vahva tunnelataus ja muisto. Se on yksi hyvä syy palata jo lukemiinsa kirjoihin. Voi kokea uudelleen niitä tunnetiloja, joissa joskus on elänyt.
Enid Blytonin Viisikoita lukiessaan Leikas palaa lapsuustunnelmiin ja tapaa vanhat ystävänsä. Anne, Leo, Dick, Pauli ja Tim eivät ole muuttuneet vuosien saatossa mihinkään.

Fakta

Syntynyt Savonlinnassa,
asuu perheineen Oulussa.
Kirjailija, filosofian
maisteri, työskentelee
toimitusjohtajana.
Kirjoittanut teokset:
Melominen (Siltala 2011) ja Huopaaminen (Siltala 2013).
Esikoisromaani Melominen
oli sekä arvostelu- että myyntimenestys.
Kirja oli ehdolla muun muassa Savonia-palkinnolle.
1. Georges Perec: Elämä
Käyttöohje (missä vaan)
2. Sarah Waters: Vieras
kartanossa (hitaalla matkalla, jossa siirrytään paikasta
toiseen)
3. Pablo Tusset: Parasta mitä voisarvelle voi tapahtua
(Barcelonassa)
4. Alberto Moravia: Matka
Roomaan
5. Nikos Kazantzakis: Kerro
minulle, Zorbas (Kreetalla,
etelärannikolla)
6. Ilkka Remes: Pääkallokiitäjä (Kouvolassa)
7. Rosa Liksom: Hytti nro 6 (junamatkalla Siperian halki)
8. Maeve Binchy: Talo Dublinissa, Italian illat - suloisia kertomuksia, joissa ihmisillä on välillä hankalaa, mutta lopulta kaikki kääntyy hyväksi.
9. Bernard Werber:
Muurahaiset & Muurahaisten kapina (mökillä tai jossain,
missä paljon ötököitä)
10. Enid Blyton: Viisikko jälleen yhdessä (retkellä)
11. Jaroslav Hasek: Kunnon sotamies Svejk (Prahassa - Taborissa - Ceske Budejovicessa - Budapestissa jne.)
12. Jan Neruda: Prahalais-
tarinoita (Prahassa, Nerudovan varrella)

Artikkelin lähde Kaleva