Kuuskan lavalle lupa lähteä

Kari Sankala
Oulu
Ruotsalainen sosiaalidemokratia on maailmanlaajuinen käsite.
Oulussa tuota ruotsalaisuuden tyylisuuntaa on edustanut Kuusisaaren paviljonki.
Nyt tuo paviljonki on lupa purkaa. Purkuluvan antoi tiistaina Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta.
Paviljongille ei ole kaupungin omissa hallintokunnissa käyttöä.
Kaupungin ei ole järkevä panna rahaa paviljongin kunnostukseen. Kustannuksiksi on arvioitu noin 750 000 euroa.
Paviljonki on määrä purkaa tämän vuoden aikana, mutta rakennusvalvonta varmistaa asiassa vielä museoviranomaisten kannan.
Purkutöissä otetaan huomioon myös erilaiset tapahtumat, joita Kuusisaaressa on tulevana kesänä. Purkutöillä ei haluta häiritä tapahtumia.

Kuusisaaren paviljongin historia alkaa heti sodan jälkeisiltä ajoilta.
Turo Mannisen kirjoittaman Oulun kaupungin historian 6. osan mukaan sosiaalidemokraateilla oli kaupungin vuokratontilla Toivoniemessä tanssilava.
Kun Toivoniemeen ruvettiin pystyttämään 1950-luvun alkupuolella kerrostaloja, sosiaalidemokraatit alkoivat tutkia, mitä mahdollisuuksia olisi siirtää tanssipaikka Kuusisaareen.

Kuusisaareen oli määrä perustaa ruotsalaisten folkets parkien tyyppinen kansanpuisto.
Niinpä tontteja vaihdettiin vuonna 1954. Vuonna 1956 heinäkuussa Kuusisaaressa pidettiin tanssipaviljongin avajaiset.
Oulun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys luopui Kuusisaaren vuokraoikeudestaan vasta syksyllä 1995.
Itse paviljonki oli alunperin aukotettu, säännöllinen 12-kulmainen rakennus. Ajan saatossa sen muodot ovat muuttuneet vuosien 1969 ja 1982 laajennusten myötä. Myös aukotus on laudoitettu suurelta osin umpeen.
Alkuperäisen paviljongin suunnitteli diplomiarkkitehti Sirkka Tarumaa.
Paviljonki on todettu arvioinnissa heikkokuntoiseksi. Peruskorjaus ja alkuperäisen ulkoasun palautus maksaisivat tuon edellä mainitun 750 000 euroa.

Oulun kaupunki suunnittelee käyttävänsä Kuusisaarta tapahtuma-alueena, vaikka paviljonki puretaankin.
Katu- ja viherpalvelut tekee alueelle puistosuunnitelman.
Kaavoitusarkkitehti Timo Lajunen sanoo kaavaprosessin olevan käynnissä.
- Kuusisaaresta tulee kansanpuisto, jossa voi järjestää erilaisia ulkoilmatapahtumia. Tapahtumille suunnitellaan pysyvät puitteet kuten vesi-, viemäri- ja sähköliittymät. Ne katsotaan puistosuunnitelmassa.
- Kyse on kiinteistä liittymistä, vaikka mitään esiintymislavaa ei ollakaan tekemässä.
- Kuusisaaressa tapahtunut toiminta on osa kulttuurihistoriaa, vaikka itse paviljongilla ei ole kulttuurihistoriallista statusta tai suojeluarvoja.
Vuosien mittaan Kuusisaari on ollut monessa käytössä. Saaressa järjestettiin vuosina 1973-1991 Kuusrock. Vuonna 2003 rock elvytettiin, josta lähtien Raatissa ja Kuuskassa on järjestetty Qstock.
Kuusisaaren osoite on Raatintie 9. Se oli kuroutunut Raatinsaareen niemennokaksi, mutta se erotettiin muutamia vuosia sitten kanavalla omaksi saarekseen.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva