Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho
Suomessa elettiin 1980-luvulla nousukautta, jolloin uudisrakennettiin ja korjattiin paljon. Arkkitehtitoimistot saivat runsaasti tilauksia. Oulun kouluksi kutsuttu tyyli miellytti suomalaisia.
Mielikuvituksellisella, runsasmuotoisella arkkitehtuurilla oli tilaus modernismin pitkään vallalla olleiden pelkistettyjen, jopa karujen linjojen jälkeen.
- Koko kansa heräsi kiinnostumaan arkkitehtuurista. Tämä oli oulunkoululaisten arkkitehtien, myös Heikki Taskisen ansiota, arvioi Rovaniemellä nykyään työskentelevä arkkitehti Heikki Kaikkonen.
Tänään tulee kuluneeksi 75 vuotta Heikki Taskisen syntymästä. Taskinen menehtyi työmatkallaan autokolarissa Temmeksellä 1992.
Kaikkonen väitteli tekniikan tohtoriksi Taskisen elämäntyöstä Oulun yliopistossa 2012. Parhaillaan hän valmistelee ensi syksyksi Oulunsalon kirjastoon näyttelyä Taskisesta ja hänen tuotannostaan. Näyttely on esillä lokakuun puolivälistä marraskuun loppuun.
Kansainvälinen arkkitehtuuri oli 1960-luvulta 1990-luvulle amerikkalaisen postmodernismin sävyttämää.
Suomessakin jatkettiin yhä modernismin perinteitä, kun taas esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa uskallettiin jo luoda postmodernistista rakennustyyliä.
- Taskinen suunnitteli uransa alkuvaiheessa suorakulmaista modernismia edustavia rakennuksia, joista yksi esimerkki on Oulunsalon terveysasema, Kaikkonen kertoo.
Mutta pian Taskinen omaksui suunnitteluunsa postmodernismin muotoja, kuten pyramideja, neliöruutuja ja pilareita. Tähän aikaan kuuluvat esimerkiksi punatiiliset linnamaiset rakennukset, kuten Oulunsalon Pitkäkankaan koulu.
Viimeisinä elinvuosinaan 1990-luvun alussa Taskinen palasi taas teknohenkisen modernismin kansainväliseen muotokieleen, jota edustaa muun muassa Oulunsalon lentoasema.
Koulurakentamisesta Taskinen oli saanut Valtion rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon 1984.
Perusteluissa mainittiin silloin erikseen Oulunsalon yläasteen koulu, Madekosken ala-asteen koulu, Oulun normaalikoulun ala-aste sekä yläaste ja lukio.
Valtionpalkinnon jälkeen Taskinen suunnitteli muun muassa Pyörön koulun Kuopioon, Kannukseen Takalo-Raasakan koulun, Saarniston koulun Uuteenkaupunkiin ja Raumalle Raumanmeren koulun, jonka oululaisarkkitehti sai suunniteltavakseen arkkitehtuurikilpailun voiton perusteella.
Kaikkosen mukaan Taskisen arkkitehtuuri kokonaisuudessaan on hyvin ilmaisurikasta.
- Koulurakentamiseen hän toi inhimillisyyden ja koululaisten mittakaavan ottaen samalla huomioon 1970-luvun peruskoulu-uudistuksessa määritellyt oppimistavoitteet. Jos Taskista ei olisi ollut, en tiedä missä menisimme tällä hetkellä. Hänen suunnittelemansa koulut ovat kodikkaan viihtyisiä ja kutsuvat oppimaan, Kaikkonen pohtii.
Muun muassa Alvar Aalto oli ollut samoilla linjoilla. Taskinen viljelikin Aallon käyttämää Jyväskylän yliopiston porrasaihetta monissa töissään, kuten Oulunsalon yläkoulun portaikossa.
- Oma näkökulmani on, että yksittäinen ihminen ei keksi arkkitehtuuria, vaan toistaa ihmislajilla olemassa olevaa arkkitehtuurin kieltä, sanoo Heikki Kaikkonen.
Koulujen lisäksi Taskinen ehti suunnitella myös pientaloja, jonkin verran teollisuusrakennuksia, sairaalarakennuksen, liikerakennuksen sekä sakraalirakennuksia, muun muassa Seinäjoen siunauskappelin.
Oulun Lyseon peruskorjaussuunnitelmat Heikki Taskinen teki 1980-luvun lopulla.
- Hänellä oli taito korjata myös vanhoja rakennuksia tuoreiksi ja terveiksi niiden historiaa kuunnellen ja kunnioittaen. Kouluja hän peruskorjasi Torniossa saakka sekä pohjoisempana Kilpisjärven matkailuhotellin 1981.
Fakta
15.5.1940 Kuopiossa. Kuoli 17.12.1992 Temmeksellä.
ylioppilaaksi Kuopion yhteislyseosta 1961. Valmistui arkkitehdiksi Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta 1969.
valmistuttuaan Arkkitehtitoimisto Risto
Harju Ky:ssä.
yliopiston arkkitehtuurin osastolla 1969-1976 professori Olli Pöyryn ja professori Reima Pietilän assistenttina.
Jaakko Antti-Pojan, Pekka Laation ja Jorma Vesasen kanssa Arkkitehtitoimisto
Arktoksen 1972.
hautausmaan ja siunauskappelin arkkitehtuurikilpailun voitto aloitti Taskisen uralla uuden vaiheen 1972.
toimisto, Arkkitehtitoimisto Heikki Taskinen Oy, 1977 lähtien.
1984 ennen kaikkea ansioista
koulurakennusten suunnittelijana.
yksivuotinen taiteilija-apuraha 1989.
terveydenhuolto-oppilaitos jäi Heikki Taskisen viimeiseksi hänen elinaikanaan toteutuneeksi suunnittelutyöksi.
Heikki
Taskisen jäämistöä lahjoitettiin Arkkitehtuurimuseoon 1993. Valtaosa alkuperäisistä piirustuksista on tallennettu Oulun maakunta-arkistoon.
tuotantoa Oulussa edustavat mm. normaalikoulut 1982 ja 1983, Diakonissalaitoksen kuntotalo 1986, Oulunsalon Pitkäkankaan koulu 1981-1985, Salonpään koulu 1991ja Oulun lentoasema 1994.
Artikkelin lähde Kaleva