Artikkelin lähde Kaleva
Riitta Taulavuori
Lähtöasetelma on aamukahdeksan aikaan kutkuttava. Karjasillan koulun liikuntasalin tuolirivistöt ammottavat vielä lähestulkoon tyhjillään, vaikka aivan hetken päästä on alkamassa
Tilaisuuden juontaja, kirjallisuuden läänintaiteilija Tuomo Heikkinen on jo kavunnut salin näyttämölle kahden kirjailijan, oululaisen Miki Liukkosen ja seinäjokelaisen Mervi Heikkilän kanssa.
Liukkosella taitaa olla ilmiselvä kotikenttäetu, sillä hän osallistui juuri tässä liikuntasalissa, Madetojan musiikkilukion oppilaana, ylioppilaskirjoituksiin?
- Olen kyllä esiintynyt muissa kouluissa, mutta en täällä. Jännitti tulla, hän myöntää.
Vähitellen saliin alkaa valua lukiolaisia ja heidän opettajiaan, ja tuolirivistöt täyttyvät.
Istumaan asettunut tyttökolmikko tunnustaa, ettei kirjailijavieraiden tuotanto ole heille tuttua.
Tosin historiantunnilla käsiteltiin äskettäin yhtä Liukkosen Kalevassa ollutta esseetekstiä, Pinja Ukkola, Mari Lantto ja Pauliina Ollila hoksaavat.
- Olisi kiva tietää, miten vaikeaa kirjan kirjoittaminen on, Ukkola miettii.
- Tai kuinka kauan kirjan kirjoittaminen vie oikeasti aikaa, Ollila jatkaa.
- Lukioaikani meni niin, että tein aika paljon muuta kuin opiskelin. Täällä ollessani kirjoitin kaksi ensimmäistä runokokoelmaani, piirsin sarjakuvia ja sävelsin biisejä bändilleni, aloittaa Liukkonen, joka on julkaissut kolme runokokoelmaa ja yhden romaanin sekä kirjoittaa parhaillaan toista romaaniaan.
Salin yleisö palkitsee tunnustuksen hihityksellä ja nauruntirskahduksilla - eivätkä ne jää tähän.
Liukkosen lukioajan luovuuden lähteeksi paljastuvat matematiikantunnit ja muusaksi matematiikanopettaja, joka patisteli nuorukaista yrittämään edes jotain.
- Minua on aina kiinnostanut epäonnistuminen. Ajattelin tuolloin, että teen runokokoelman aiheesta, josta en tiedä mitään. Siis matematiikasta.
Kirjailija hyödyntää runo- ja proosateoksissaan edelleen aiempien teostensa lähestymistapoja ja äkikseltään oudoltakin kuulostavia yhdistelmiä.
Tekeillä olevassa romaanijärkäleessään Liukkonen kertoo käsittelevänsä kvanttifysiikkaa, uimista, liukumäkiä ja romanikulttuuria.
- Tätä olen kirjoittanut nyt noin kolme vuotta. Valmis se on ehkä syksyllä.
Lastenrunoja ja nuorten fantasiaromaaneja kirjoittanut, kirjastotoimenjohtajana työskentelevä Heikkilä muistelee keskittyneensä lukioaikana nimenomaan opiskeluun.
- Kirjoitellut olin aina alakouluikäisestä alkaen, mutta tavoitteellisemmin aloin tehdä sitä tyttäreni synnyttyä vuonna 2001.
Heikkilällä on ytimekäs, omankin työpöydän ääreltä muistilapulta löytyvä ohje kirjoittajalle.
- Siinä on vain kaksi sanaa: "aloita" ja "jatka".
Heikkilän ja Liukkosen työskentelytavat vaikuttavat toistensa vastakohdilta. Kun Liukkonen kertoo kirjoittavansa maanisesti jopa 15 tuntia päivässä, Heikkilä pystyy parhaimmillaankin kirjoittamaan viitisen tuntia kerrallaan. Tai kun Liukkosen mielestä romaani voi päättyä ilman varsinaista loppua, Heikkilä kuljettaa tarinoitaan draaman kaarella.
Yhtäläisyyksiäkin löytyy. Molemmat ovat kirjoittajina varsin kurinalaisia.
Lisäksi kummankin mielestä lukeminen kannattaa aina.
Kiertueen ideoijana on ollut kirjallisuuden läänintaiteilija
- Kiertue-elämä on tuttua bänditouhuista, ja tämä on aika pitkälle samanlaista bussissa istumista, arvioi oululainen
Fakta
Kahd8ksan ääntä -kiertueella kahdeksan kirjailijaa kiertää Suomea 5.-12. toukokuuta. Kirjailijat ovat Jukka Behm, Mervi Heikkilä, Jyrki Heikkinen, Jorma Koski, Juha Kulmala, Miki Liukkonen, Aki Luostarinen sekä Markku Ropponen.
Kirjailijat esiintyvät muun muassa kirjastoissa ja kirjakahviloissa Rovaniemellä, Oulussa, Vaasassa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Mikkelissä, Kouvolassaja Laitilassa. Lisäksi kahden kirjailijan kirjailijavierailuja järjestetään Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Turussa.
Kiertueen järjestää Taiteen edistämiskeskus. Yhteistyökumppaneita ovat WSOY, Tammi, Karisto, Savukeidas, Haamu Kustannus, alueiden kirjailijayhdistykset sekä esiintymispaikat.
Kiertue on osa Kirjan vuotta 2015.
Artikkelin lähde Kaleva